Udmurttikoiran seikkailut

Udmurttikoiran kanssa Karamas-Pelgassa.

Suomentamieni novellien joukosta helpoimmin yleisön suosikiksi päässee Ivanai. Se on yleismaailmallisesti ymmärrettävä ja koskettava novelli koirasta. Novellin ansiot eivät pääty tähän: sen kieli on niin rikasta ja aitoa, että koiran lisäksi novellissa seikkailevat henkilöt tulevat aivan eläviksi. Näin ainakin minulle kielitaitoisena. Näin korkeatasoista kieltä oli vaikea kääntää. Monet vertaukset ja sanonnat, joita edes syntyperäiset kielen asiantuntijat eivät tunteneet kaikkia, asettivat suuria haasteita. Muistan kun keväällä 2018 tämän novellin parissa koko suomennosprojekti tuntui melkein pysähtyvän. Tämä johtui myös siitä, että se taitaa olla novelleista pisin. Vähitellen sen kuitenkin selätin.

Millainen on sitten käsittämättömän hienon udmurtin kielen mestari? Vitali Lvovitsh Agbajev syntyi vuonna 1949 Udmurtian Alnashin piirin Aktemyrissa ja kuoli vuonna 2012 Izhevskissä. Hän oli itseoppinut näyttelijä, prosaisti ja näytelmäkirjailija. Koulun jälkeen hän kävi ammattiopiston ja työskenteli monta vuotta rakennustyömailla Izhevskissä, sittemmin tehtaassa. Lievittääkseen kaipuutaan udmurttilaiseen kotikyläänsä hän alkoi näytellä Izhevskissä Izhmashin kulttuuripalatsin udmurttilaisessa kansanteatterissa.

Hänet myös palkittiin sekä näyttelemisestä että novelleistaan. Poikkeuksellisen paljon ja yksimielistä kiitosta hänen novellinsa ovat saaneet juuri mehevästä, kauniista, aidosta kielestään. Hän pystyy tuomaan niissä esille kansankielen valtavan rikkauden ja vivahteikkuuden. Agbajevin teoksia julkaistiin hänen elinaikanaan monissa lehdissä. Vuonna 2016 niistä koottiin postuumisti kokoomateos Hunaja-astia. Agbajevin teokset ovat usein satiirisia tai humoristisia, sankareina niissä ovat tavalliset ihmiset, rakennusmiehet tai kylien työläiset. Muutamia draamaattisia töitä Agbajevilla on myös.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu