ON KORKEA AIKA SAADA RAUHA KOREAN NIEMIMAALLA

Presidentti Joe Bidenin vierailu Suomeen 13.7. antaisi suomalaisille rauhanvälittäjille erinomaisen tilaisuuden ottaa esille Korean nimimaan tulehtunut tilanne.
Kun USA ja Etelä-Korea jatkuvasti harjoittelevat huipputeknisillä sotakoneistoilla Pohjois-Korean johdon eliminoimista ja maan valloittamista, on luonnollista, että pohjoinen pyrkii turvaamaan oman olemassaolonsa myös kehittämällä nykyaikaisia aseita mukaan lukien ydinaseet ja mannertenväliset ohjukset.

Jos katsotaan historiaa toisen maailmansodan jälkeen, on Pohjois-Korea yhden kerran hyökännyt, silloin etelään, saavuttaen tasapelin. USA on puolestaan sotinut 74 eri sotaa joka puolella maailmaa, voittamatta yhtään. Kuka on siis vaarallinen?

Pohjois-Korean väitetään olevan arvaamaton. Näin voi sanoa ainoastaan henkilö, joka ei tunne maan käyttäytymistapoja. Pohjois-Korealla on aivan oma tapansa ilmaista asioita ja ne pitää tuntea. Silloin ei pääse tapahtumaan sellaista onnettomuutta joka amerikkalaiselle opiskelijalle kävi, yksinomaan presidentti Obaman tietämättömyyden ja Hillary Clintonin jääräpäisyyden johdosta.

Tärkein askel rauhan saavuttamiseksi Korean nimimaalla on Pohjois-Korean tunnustaminen ydinasevaltioksi. Jääräpäinen vaatimus ydinaseesta luopumiseksi ainoastaan lisää jännitettä. Ydinase on Korean Demokraattisen Kansantasavallan ainoa tae säilyttää itsenäisyytensä.

Toinen hyväksyttävä tosiasia on, että Kiina ei koskaan tule sallimaan amerikkalaisia sotilaita rajansa takana. Niinpä ensimmäinen askel on rauhansopimuksen allekirjoittaminen. Pohjois-Korea saattaisi sitä vastaan luopua kaikista ohjuksista, jotka nyt ulottuvat USAn mantereelle. Muuta aseriisuntaa on täysin turha odottaa, se olisi täysin epärealistista.

Samalla amerikkalaisten joukkojen määrä Etelä-Koreassa tulisi vähentää olemaan maksimi 5000 henkeä ja vuosittaisista sotaharjoituksista tulee luopua.
Samalla sekä USA että Etelä-Korea voisivat perustaa edustustot Pyongyangiin ja Pohjois-Korea perustaa edustustot Seouliin ja Washingoniin. Henkilöiden fyysinen läsnäolo vähentäisi jännitystä ja usein ihminen kun oppii tuntemaan toisen, ei enää vihaa toista, vaan oppii ymmärtämään toisiaan ja toistensa ajattelutapaa.

Presidentti Trump melkein onnistui aikaansaada rauha Korean nimimaalle, mutta Washingtonissa kiristynyt ilmapiiri Hanoin kokouksen aikana ajoi Trumpin keskeyttämään neuvottelut ja kiiruhtamaan kotiin.
Nyt on presidentti Bidenilla mahdollisuus tehdä historiaa yhtä rohkeasti kuin presidentti Nixon teki vuonna 1972 matkustaessaan Kiinaan tapaamaan Mao Tse-tungia. Itse toimin silloin Suomen Pekingin suurlähetystössä kaupallisena attasheana ja sain paikan päällä kokea historiallisen tapahtuman.
Suomella on tunnustettuja rauhanneuvottelijoita, jotka nyt voisivat ottaa asian puheeksi presidentti Bidenin kanssa, kun hän Suomeen tulee.
Erkki O Auranen
dipl.ins, pastori