Aivotutkijat höpsivät 1

Ilmeiden tunnistaminen ei ole tunteiden tunnistamista, kuva. Aivotutkimus ei anna psykologin pätevyyttä. 

Aivoista pystytään kuvaantamaan vain puolet, koska puolet aivoista on glia-soluja, jotka eivät näy aivokuvissa. Luulisi väikkäriä väsäävän aivotutkijankin tietävän tämän: 

EEG:n lisäksi aivotutkimusta tehdään magneettikuvauksen eli MRI:n avulla. ”Mä tykkään MRI:stä, kun siinä näkee heti pään sisään. Ihminen tungetaan valtavan magneetin sisään, ja hetken päästä hänen aivonsa näkyvät ruudulla.” SK

Laajalti leviävät aivokuvat luovat illuusion aivojen toiminnan tuntemisesta. Se mitä kulloinkin aktivoituu tai ei, voi olla hyödyllistä aivovammojen tai toimintahäiriöidn tutkimisesta, ei juuri muussa.

 Aivotutkijoiden helmasyntinä on usein,  että he menevät psykologian reviirille ilman riittävää osoitettua pätevyyttä. Siitä on esimerkkinä Minna Huotilaisen ja Katri Saarikiven kirja AIVOT TYÖSSÄ, jonka kansimainoksessa lukee mm.:

”Millainen työ sopii ihmisaivoille? Mkä on ihmisälyn ja tekoälyn paras suhde? Tuore neurotiede vastaa.”

Kirja menee myös sosiologien reviirille aivotutkijoiden asiatuntemuksella, kuva 2. Vielä hauska ote kirjan aivotutkijoiden löytämättömyyksistä: 

Monessa asiassa oli vallalla fatalistinen ajattelu: jotkut ovat lahjakkaita musiikissa, ”musikaalisia”, tai hyviä matematiikassa tai kielissä, ja jotkut vain eivät ole. Tällainen asenne ja ajattelutapa ovat erittäin haitallisia oppimismotivaation kannalta. Ja sitä paitsi mitään varsinaista ”musikaalisuutta” tai muutakaan ”lahjakkuutta” ei aivotutkimuksissa ole löytynyt – osaamiseroja ja harjoittelun merkkejä kylläkin. Aivotutkimus ei siis anna tukea lahjakkuusajattelulle vaan päinvastoin korostaa oppimisen, harjoittelun, innostumisen ja tarkkaavaisuuden suuntaamisen merkitystä taitojen kehittymisessä.”

 

Tulee mieleen edesmennyt aivotutkija Matti Bergström, jolle ”aivotutkimuksen mukaan …”

Tai moderni frenologia …

Frenologia on näennäistiedeoppi, jonka mukaan ihmisen persoonallisuus voidaan nähdä kallon muodoista ("kuhmuista"). Frenologia todettiin puoskaroinniksi 1900-luvun alkupuolella. Frenologian kehitti saksalainen psykologi Franz Joseph Gall vuonna 1796. wiki

grohn

Asun Nauvossa, Bryssel 97-04 Tutkinto: teoreettinen fysiikka. Työura: Yliopisto, iltaoppikoulu, Ollituote, Kone, Telefenno, Telenokia, Tekes 84-97, yrittäjä Bryssel, Euroopan komissio (mm, km). Yrittäjä 05-17. Rakensin kotona tietokoneen 76. Skepsis ry:n siht. 91-92, pj. 93. Kehitin 1997 (Psion) ja 2001-2015 (pc/mac) ohjelman, joka muuttaa valokuvat musiikiksi: http://www.synestesia.com/cd05/2005.html

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu