Koodariharha
”Suomen menestys on koodaajien ja ohjelmisto-osaajien käsissä. Siksi on hälyttävää, että Suomessa on kasvava koodaripula. Yksin Suomen ohjelmistoalalla osaavien koodaajien vaje kasvaa tuhansilla joka vuosi. Nyt välitön koodaajatarve on 7 000–9 000.”
Kuvan joukko ei tiedä mitä software engineering on. Sellaisen koulutus on ollut Suomessa kautta aikojen ollut retuperällä. Korkeakouluväellä ei ole software engineering taustaa kuten ei atk:n pioneeriproffillakaan Tienari, Kurki-Suonio ja Kerola ei sitä ollut. Sen osaaminen heikkouksiin Nokian kännykkäbisneskin kaatui. Esimerkki sulautetuista järjestelmistä.
Ohjelmistoalalla liikaa työvoimaa, liikaa yrityksiä
21.12.2017 Lauri Gröhn
Ns. ammattilehdet höpöilevät vuosikymmenestä toiseen, kuva. Ohjelmistoalalla ei ole innovaatioita. Alalle on tyypillistä, että kymmenet, jopa sadat yritykset tekevät samoja päällekkäisiä keskinkertaisia b2b-ohjelmia. Ja ymmärtämättömät organisaatiot ostavat niitä ja niiden ylläpitoa. Ohjelmistoalalla ei ole puutetta työvoimasta, vaan puutetta terveestä järjestä ja ideoista, joista voisi kehittyä innovaatioita.
Eipä tulee mieleeni yhtään Ohjelmistoyrittäjät ry:n jäsenyritysten innovaatiota. Kertokaa, jos tiedätte!
Lisäys 7.2.
Ohjelmistoyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Rasmus Roiha alusti tänään Uudet teknologiat tilaisuudessa Turun yliopistossa. Kysyin kysymysosiossa yhdistyksen jäsenten innovaatioita. Roiha sanoi että Siilasmaan virusohjelmisto. Voi ei. Virusohjelma lisensioitiin alkujaan islantilaiselta yritykseltä. Kysyin muita. Roiha rupesi kenkkuilemaan todeten yleisölle minut tunnetuksi skeptikoksi.
Roihan kalvoissa kerrottiin ohjelmisto- ja IT-yritysten kasvusta. Supercell esiintyi niissä positiivisena häiriötekijänä. Mutta Supercell ei ole ohjelmistoyritys, vaan edustaa sisältöalaa. Neogamesin jäsen, tuskin ohjelmistoyrittäjien. Mutta käyrät saatiin komeasti kohomaan yhden onnenkantamoisen avulla.
Lisäys 11.9.2018:
”Olemme sekoittaneet useita ohjelmistoihin liittyviä käsitteitä informaatiotalouden, tekoälytalouden ja digitaalisen ohjelmistointensiivisen liiketoiminnan rakentumisen keskustelussa. Käsitteiden sekoittuminen on vaarallista: sen tuloksena potilaan sairaudesta tehdään väärä diagnoosi, suoritetaan virheelliset hoitotoimenpiteet tai jopa iso täysin turha operaatio ja päälle määrätään kallista väärää lääkettä.” Mika Helenius:
Myös TEM höpsii koodareista:
”Osana Talent Boost -ohjelmaa Business Finland ja isot kaupungit ovat käynnistäneet houkuttelukampanjoita ohjelmistoosaajille. Kampanjat tehdään yritysten kanssa ja niiden tarpeiden pohjalta. ”
Jari Gustafsson kansliapäällikkö, työ- ja elinkeinoministeriö
HS mielipide 26.20.2018
Ilmoita asiaton viesti
Myös AMK höpsii koodareista:
”Ilkka Paananen ja ryhmä suomalaisia yritysjohtajia nostivat (HS Mielipide 18.10.) esiin huolensa siitä, että digitalisoituva maailma tarvitsee enemmän ja laaja-alaisemman taustan omaavia ohjelmoijia kehittämään tietojärjestelmiä ja sovelluksia. Ratkaisuina he esittivät aloituspaikkojen lisäämisen ja uudelleenkoulutuksen.
Haluamme nostaa koodarikysymyksessä tavoitteeksi ammattikorkeakoulujen ja yritysten välisen tiiviin yhteistyön uudelleenkoulutuksessa. Tällaisesta on jo rakennusalalla hyviä kokemuksia. ”
Riitta Konkola toimitusjohtaja-rehtori Tuire Ranta-Meyer yhteiskuntasuhdejohtaja Metropolia-ammattikorkeakoulu
HS mielipide 26.10.2018
Ilmoita asiaton viesti
Software engineering koulutuksen taso oli ainakin viime vuosikymmenen alkupuolella roskaa. Itse ne asiat on pitänyt opetella ja ne kaverit ketkä osaa, aloittivat usein lapsena opettelun.
Nokian kännykkäbisnes tosiaankin kaatui siihen, että ei ymmärretty että se kapula oli sitä ohjelmistoa varten. Sen sijaan pääpaino oli kaikenmuotoisilla ja värisillä radiolähetin-vastaanottimia joiden toimintaa varten laitettiin softapökäle.
En ole varma onko suomessa pula ohjelmistokehittäjistä: http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2…
Ilmoita asiaton viesti
Ohjelmistotyön tuottavuus vuodelta 1983:
https://archive.is/20120526033402/www.kolumbus.fi/…
Ilmoita asiaton viesti
Ahopellon EVA:lle tekemässä selvityksessä ei mainita sulautettuja järjestelmiä eikä software engineeringiä. Kyselyn kohderyhmät yksipuolisesti valittuja:
”Arvio 7 000–9 000 osaajan pulasta perustuu kol- meen lähteeseen: Ohjelmistoyrittäjien yrityskar- toitukseen, Tieto- ja viestintätekniikan ammatti- laisten TIVIAn selvityksiin sekä Junction-yhtei- sön maailman suurimman hackathon-koodausti- laisuuden parissa tehtyyn arvioon.”
Ilmoita asiaton viesti
Ai se onkin nyt näin:
”Teknologiateollisuuden arvion mukaan Suomeen tarvitaan seuraavien neljän vuoden aikana noin 11 400 digitalisaation, tekoälyn ja data-analytiikan osaajaa. Osaajapula on johtanut kuumentuneisiin työmarkkinoihin, joilla suorahakukonsultit eli headhunterit houkuttelevat osaajia muista yrityksistä.” Lappalainen/Talouselämä
Koulutuksella saadaan päteviä ja kokeneita ihmisiä noihin tehtäviin 5-10 vuoden päästä!
Ilmoita asiaton viesti
”Softan tekemisen kokemusta ei kerry yliopistoihin. Se kertyy sinne missä softaa tehdään. Yliopistot voivat tutkia mistä on kyse ja yrittää löydetyn perusteella keksiä parempaa. Siinä ohessa annetaan neuvoja, kun kysytään, vaikkei kaikkea tiedetä. Osana tätä bull-shit-economy’a (giving advice without any responsibility, based on no evidence). ” NN, Tkk
Ilmoita asiaton viesti
Pojat hiekkalaatikolla:
https://youtu.be/HfT8YGPn8wQ
Ilmoita asiaton viesti