Koodariharha

”Suomen menestys on koodaajien ja ohjelmisto-osaajien käsissä. Siksi on hälyttävää, että Suomessa on kasvava koodaripula. Yksin Suomen ohjelmistoalalla osaavien koodaajien vaje kasvaa tuhansilla joka vuosi. Nyt välitön koodaajatarve on 7 000–9 000.”

Kuvan joukko ei tiedä mitä software engineering on. Sellaisen koulutus on ollut Suomessa kautta aikojen ollut retuperällä. Korkeakouluväellä ei ole software engineering taustaa kuten ei atk:n pioneeriproffillakaan Tienari, Kurki-Suonio ja Kerola ei sitä ollut. Sen osaaminen heikkouksiin Nokian kännykkäbisneskin kaatui. Esimerkki sulautetuista järjestelmistä.

 

Ohjelmistoalalla liikaa työvoimaa, liikaa yrityksiä

21.12.2017 Lauri Gröhn

Ns. ammattilehdet höpöilevät vuosikymmenestä toiseen, kuva. Ohjelmistoalalla ei ole innovaatioita. Alalle on tyypillistä, että kymmenet, jopa sadat yritykset tekevät samoja päällekkäisiä keskinkertaisia b2b-ohjelmia. Ja ymmärtämättömät organisaatiot ostavat niitä ja niiden ylläpitoa. Ohjelmistoalalla ei ole puutetta työvoimasta, vaan puutetta terveestä järjestä ja ideoista, joista voisi kehittyä innovaatioita.

Eipä tulee mieleeni yhtään Ohjelmistoyrittäjät ry:n jäsenyritysten innovaatiota. Kertokaa, jos tiedätte! 

 

Lisäys 7.2.

Ohjelmistoyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Rasmus Roiha alusti tänään Uudet teknologiat tilaisuudessa Turun yliopistossa. Kysyin kysymysosiossa yhdistyksen jäsenten innovaatioita. Roiha sanoi että Siilasmaan virusohjelmisto. Voi ei. Virusohjelma lisensioitiin alkujaan islantilaiselta yritykseltä. Kysyin  muita. Roiha rupesi kenkkuilemaan todeten yleisölle minut tunnetuksi skeptikoksi.

Roihan kalvoissa  kerrottiin ohjelmisto- ja IT-yritysten kasvusta. Supercell esiintyi niissä positiivisena häiriötekijänä. Mutta Supercell ei ole ohjelmistoyritys, vaan edustaa sisältöalaa. Neogamesin jäsen, tuskin ohjelmistoyrittäjien. Mutta käyrät saatiin komeasti kohomaan yhden onnenkantamoisen avulla. 

 

Lisäys 11.9.2018: 

”Olemme sekoittaneet useita ohjelmistoihin liittyviä käsitteitä informaatiotalouden, tekoälytalouden ja digitaalisen ohjelmistointensiivisen liiketoiminnan rakentumisen keskustelussa. Käsitteiden sekoittuminen on vaarallista: sen tuloksena potilaan sairaudesta tehdään väärä diagnoosi, suoritetaan virheelliset hoitotoimenpiteet tai jopa iso täysin turha operaatio ja päälle määrätään kallista väärää lääkettä.” Mika Helenius:

https://www.linkedin.com/pulse/koodaripulan-ratkaisu-l%C3%B6ytynyt-mika-helenius?trk=portfolio_article-card_title

 

 

grohn

Asun Nauvossa, Bryssel 97-04 Tutkinto: teoreettinen fysiikka. Työura: Yliopisto, iltaoppikoulu, Ollituote, Kone, Telefenno, Telenokia, Tekes 84-97, yrittäjä Bryssel, Euroopan komissio (mm, km). Yrittäjä 05-17. Rakensin kotona tietokoneen 76. Skepsis ry:n siht. 91-92, pj. 93. Kehitin 1997 (Psion) ja 2001-2015 (pc/mac) ohjelman, joka muuttaa valokuvat musiikiksi: http://www.synestesia.com/cd05/2005.html

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu