Synt. 45 Hki., isä puuseppä. Asunto Nauvo/Turku. Bryssel 97-04. 3 lasta, 4 lastenlasta. Vaimo kuoli 2006 syöpään kotona saattohoidossa. Koulut Keravalla, paras pääsykokeessa. Laulajapoika. Sai hymypojan. Kävi viulutunneilla, yhtyeen jäsen. Alaluokilla tanhuryhmässä. Suunnistaja. Lukiossa shakkikerho. Luontokerhon siht. toimitti yhden lehden. Tutkinto: teor. fysiikka. 1970 liftailin 4 viikkoa Euroopassa. Vanhaa valtaamassa. Kitaralla flamencoa. Työura: Posti, Yliopisto (kurssiassistentti 2v.), iltaoppikoulu, Ollituote, Kone, Telefenno, Telenokia(Softan laatupäällikkö), TEKES 84-97 (erikoistutkija, koordinaattori/Finprit ja Finsoft, konsultti, perusti 60 softayrityksen ryhmän SEPIIRI, EU-infon päällikkö), virallinen kielenkääntäjä englanti - suomi 1995. Media-pelissä. Perhe-Interrail. Yrittäjä Bryssel, EU-komissio (puiteohj.). Yrittäjä 05-17. Vene. Rakensi kotona tietokoneen 76. SKEPSIS siht. 91-92, pj. 93. TV :ssä 7 kertaa. Kehitti softan, joka muuttaa kuvat musiikiksi: www.synestesia.com/cd05/2005.html Lanseerasi termit sulautetut järjestelmät (embedded systems) ja ohjelmistotuotteen hallinta (software configuration management). Keksi termin TIETOISTETTU YHTEISKUNTA. INNOVAATIO on käsitteellisesti uusi menestyksellisesti lanseerattu tuote, prosessi tai palvelu. Alikersantti. Oli komppanianmestari suunnistuksessa ja ammunnoissa. 5 kertaa islannissa. Käynyt: Chicago, Los Angeles, San Francisco, Las Vegas, Tokio, Peking, Shanghai, Singapore ...
Minuakin usein vaivaa ihmisten änkytys ja silti itsekin änkytän. Jännittävässä tilanteessa on vaikeata olla tuolla määrityksellä änkyttämättä vaikka olisi käsillä kattava konsepti sanottavasta. Ihminen ei onnekseen robotti ole.
Mielestäni muutenkin ollaan nykyään yleisönä niin nyrpeitä, että kaikkien esitysten ja tuotosten – kirjojen, taideteosten, puheiden jne. – pitäisi olla yleisöä varten täysin hiottuja. Kirjoissa esimerkiksi nykyään on suuri toimikunta estämässä inhimillisten virheiden näkyminen yleisölle. Miksi yleisöä kohtaan ollaan niin höveleitä? Yleisössä on kuitenkin paljon ihmisiä, jotka eivät ole läheskään niin kunnon ihmisiä kuin useimmat taiteilijat. Ennen vanhaan tavallisesti kirja oli suoraan kirjailijalta lukijalle. Tekijänä eli kirjoittajana oli vain kirjailija itse mainittu ja muita mainittuja oli kustantaja joko firmana tai yksilönä. Anteeksi näin pitkä vastaus lyhyeen kommenttimaiseen blogiin.
Ilmoita asiaton viesti
Höpöti. Nuo ovat diskurssipartikkeleja. Änkytys on eri ilmiö.
Ilmoita asiaton viesti
Änkytystä funktionaalisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Onko änkytys sukua länkytykselle?
Ilmoita asiaton viesti
Onko jankutus samaa kuin änkytys? Esimerkiksi jos kirjoittaa yhden lauseen blogeja useita kertoja samaa teesiä toistaen lyhyehkön ajan kuluessa?
Ilmoita asiaton viesti
Wikipedian mukaan ”änkyttävä puhuja tietää, mitä haluaa sanoa, muttei pysty tuottamaan sanoja haluamallaan tavalla tai niin nopeasti tai sujuvasti kuin haluaisi.” Jankuttaja taas toistelee kerran jo sanottua. Yhteistä on kommunikatiivisesti merkittävän sisällön vähäisyys aikayksikköä kohti.
Änkytys ei yleensä ole tahdonalaista, mutta en tiedä voiko jankutus aiheutua ikään kuin pakkoneuroosista.
Ilmoita asiaton viesti
”No” on tietenkin turhaa tilkettä, mutta huomattavasti siedettävämpi kuin ”no sanotaanko näin”. Minun mieliharmini on ”itse asiassa”, joka malttamattomien puhujien käytössä lyhenee: ”itsassa” tai jopa ”itssa”. Luulen, että moinen sössötys kannattaisi tiivistää kokonaan pois.
Ilmoita asiaton viesti
Jos jotakuta kiinnostaa, täältä löytyy kielitieteen professorin näkemyksiä diskurssipartikkeleista eli ns. tilkesanoista:
https://areena.yle.fi/podcastit/1-66228307
Ilmoita asiaton viesti
Aamutelevisiossa tota Käärijä …
Ilmoita asiaton viesti
Kauppojen kassojen nuoret naiset sanovat nykyään hinnan aloittaen ”elikkä” -sanalla. Kun kassakone on näyttänyt loppusumman, kassaneiti toteaa: ”Elikkä viisi euroa kaksikymmentä senttiä”. MIkä merkitys tuolla ”elikkä” -sanalla on?
Ilmoita asiaton viesti
Muistan katselleeni nuorten urheiluharjoitusten ohjaajaa, joka aloitti kaikki ohjeensa: ”Elikkä homman nimi on, että…”
Ilmoita asiaton viesti
Minä en ole aikoihin kuullut kaupan kassan kertovan ostoksen hintaa ostajalle millään elikkä-sanallakaan. Mutta ”ONKO SULLA KORTTIA?” kajahtaa kuin apteekin hyllyltä kun näkevät esim. Nordean debit-korttia työnnettävän maksupäätteeseen.
Ilmoita asiaton viesti
Olin kerran jonossa kassalla Prismassa ja kun kassaneiti kysyi edessä olleelta mieheltä S-etukorttia, niin tämä vastasi: ”Onkos se pakollinen?”.
Ilmoita asiaton viesti
”Tota ja ”no” täytesanoilla ei ole mitään tekemistä änkytyksen kanssa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84nkytys
Ilmoita asiaton viesti