Virheetön Jumala?

Mielenkiintoinen kysymys, jota kuitenkaan ei tässä muodossa esitetä. En ole ainakaan itse törmännyt tähän. Useimmiten uskonnollisissa piireissä mietitään esimerkiksi, miksi Jumala sallii pahan – joka kysymyksenä tulee lähelle virheiden tekemistä.

Miettisin itse lähtökohdista: 1) mikä on ”virhe” Jumalan näkökulmasta ja 2) mitä tarkoittaa viheetön Jumala.
Väliavaiheet ohittaen looginen lopputulos näyttäisi menevän kohti ikivanhaa käsitystä kahdesta erilaisesta jumaluudesta, joista ensimmäinen on kaikenkattava, kaikkialla vaikuttava jumallainen ”voima”, siis persoonanton, ja tämän lisäksi olisi perinteinen luojajumaluus, demiurgi, joka siis on perinteissä persoonallinen. Jatkopohdintana voi sitten miettiä vaikkapa platonismin suhdetta tällaiseen ajatteluun.

Mutta tämähän on jälleen yksi esimerkki uskontojen sisäisistä ristiriidoista, joiden taustalta löytyy erilaisia historiallisia ja poliittisia asioita. Olen jo pitkään ihmetellyt, miksi esimerkiksi kouluissa ei opeteta uskontojen historiaa, niiden kehittymistä toisistaan ja tästä johtuvia yhteisiä piirteitä. Koululaiset oppisivat suhteuttamaan erilaisia uskonnollisia ja ennenkaikkea piilouskonnollisia väitteitä ja käytäntöjä.