Tulevalla hallitusohjelmalla voidaan parantaa asiakas- ja potilasturvallisuutta

Hyvinvointialueet ovat järjestäytyneet tuottamaan sosiaali- ja terveydenhuollon asukkailleen. Muutosvaihe, osaavan ja sitoutuneen henkilöstön puute sekä niukka rahoitus ovat riskejä palvelujen saatavuudelle ja sujuvuudelle sekä asiakas- ja potilasturvallisuudelle.

Suomessa kuluu yli miljardi euroa vuodessa terveydenhuollossa syntyneiden haittojen korjaamiseen. Tämä Valtiontalouden tarkastusviraston arvio perustuu OECD:n selvitykseen sairaanhoidon haittakustannuksista. Sosiaalihuollon asiakasturvallisuuden pettämisen kuluista ei ole arviota. Tutkimusten mukaan puolet haitoista olisi vältettävissä ennakoinnilla ja suojauksin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon turvallisuutta voi parantaa monin tavoin.

Uusi sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalaki tulee voimaan 1.1.2024. Jokaisen hyvinvointialueen on valvottava toiminnan lainmukaisuutta alueellaan. Hyvää omavalvontaa hankaloittaa lainsäädännön pirstaleisuus. Potilaiden ja asiakkaiden oikeudet sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta koskevat velvoitteet ovat vaikeatulkintaisia ja hajallaan noin 20 laissa. Säädöksistä ei ole aina helppo tunnistaa, miten velvoitteet täytetään tai asiakkaiden ja potilaiden oikeudet varmistetaan.

Suomessa tarvitaan asiakas- ja potilasturvallisuuslaki, joka kokoaa yhteen asiakkaan ja potilaan oikeudet, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten velvollisuudet, palvelunjärjestäjän ja -tuottajan velvoitteet turvallisuuden varmistamiseksi sekä menettelyt vakavan vaaratapahtuman jälkeen. Esimerkkiä voi ottaa muiden Pohjoismaiden laeista. Selkeä ja helppotulkintainen säädöspohja parantaa asiakkaan ja potilaan asemaa sekä varmistaa suojaavat ja vahinkojen sattuessa korjaavat menettelyt.

Ammattihenkilöille kuuluvat epäkohta-, haitta- ja vaaratapahtumailmoitusmenettelyt tarvitsevat nykyistä velvoittavamman säädöspohjan ja yhtenäiset käytännöt. Valtionhallinnon sekä palvelunjärjestäjien ja -tuottajien tietovarantoihin kertyy runsaasti turvallisuustietoa, joka jää hyödyntämättä. Ilmoitusmenettelyjen kytkeminen hyvinvointialueiden tietojärjestelmiin ja valtion tietojärjestelmähankkeisiin mahdollistaisi kertyvän tiedon käytön riskien ehkäisemiseksi.

Ajantasaista tilannekuvaa varten tarvitaan yhteiset asiakas- ja potilasturvallisuuden seurantamittarit, jotka opastavat korjaustoimet sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Mittaristoa on edistettävä myös valtionhallinnon taholta, jotta siitä tulee osa kansallisia kustannusvaikuttavuusmittareita ja hyvinvointialueiden vaikuttavuusperusteista johtamista. Mittareiden, ilmoitusten ja seurantamenettelyjen antamaa tietoa kannattaa tarkastella valtion ja hyvinvointialueiden välisissä ohjausneuvotteluissa ja raportoida avoimesti. Päättäjiä ja asukkaitakin kiinnostaa palvelujen turvallisuus. Yhtenäisillä vertailumittareilla ja avoimella raportoinnilla opitaan parhaista käytännöistä.

Kansallisen asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian 2022-2026 tavoitteena on vähentää haittoja.  Strategiassa on neljä kärkeä: ”yhdessä asiakkaiden ja potilaiden kanssa”, ”osaavat ja hyvinvoivat ammattilaiset”, ”turvallisuus ensin kaikissa organisaatioissa” ja ”parannamme olemassa olevaa”, joka sisältää lääkitysturvallisuuden, laite- ja tietojärjestelmäturvallisuuden sekä infektioturvallisuuden. Strategian toimeenpano on hyvinvointialueiden tehtävä.

Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus yhteensovittaa kehittämistä ja suunnittelua valtakunnallisesti. Keskus tukee asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian toimeenpanoa ja seuraa sen toteutumista, tuottaa tietoa parhaista käytäntöistä sekä kouluttaa ja ylläpitää kehittäjä- ja tutkijaverkostoja. Keskuksen koordinoima yhteistyö myös hyvinvointialueilla edistää omavalvonnan yhteisten käytäntöjen syntymistä ja turvallisuusmittareiden kehittämistä.

Selkeät säädökset, sujuvat ilmoitusmenettelyt, toimivat asiakas- ja potilasturvallisuusmittarit sekä osaava ja turvallisuuteen sitoutunut henkilöstö parantavat asiakkaan ja potilaan asemaa. Turvallisuuspuutteiden tunnistaminen ja niihin tarttuminen sekä järjestelmällinen riskien hallinta vähentävät inhimillistä kärsimystä sekä haitoista johtuvia kustannuksia. Palvelut eivät voi olla vaikuttavia, jos ne eivät ole turvallisia.

Uudet kansanedustajat päättävät, mistä ja miten säädetään. He vaikuttavat siihen, kuinka järjestelmällisesti asiakas- ja potilasturvallisuutta kehitetään ja seurataan Suomessa.

Hanna Toiviainen, FT (kansanterveys), YTM, ohjelmapäällikkö
Tuija Ikonen, LT, johtaja, potilasturvallisuuden professori (Turun yliopisto)
Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus