127. Korporaatio – omatunto – vuorisaarna

Tiedoitusvälineet kertovat yksilöiden, kansojen ja jopa koko ihmiskunnan ahdistuneisuudesta. Yksilöiden hämmästystä on herättänyt päättäjien neuvottomuus ongelmien ratkaisijoina. Rauhoittaviksi tarkoitetut sanat, ”olemme kaikki samassa veneessä”, luovat pikemminkin vaikutelman vailla kipparia ajelehtivasta laivasta.

Väriä joskaan ei selkeyttä antoi presidentin Kultaranta-keskustelu (24.5.2020 YLE). Siinä valtakunnan johtokolmikko presidentti, eduskunnan puhemies ja pääministeri esittivät ajatuksiaan. Ainoastaan presidentin suhtautuminen mahdolliseen jopa 1 000 miljardin euron EU:n yhteisvastuulliseen lainaan tuli selväksi. Presidentti-instituution voimattomuus jäi vastuuttoman politikoinnin jalkoihin. Asetelma muistutti vasta esitettyä ja palkittua dokumenttia, joka kertoi 50 vuotta kestäneestä ja edelleen jatkuvasta verenvuodatuksesta sekä Kolumbian rauhanprosessin murenemisesta (Dokumenttiprojekti: Colombia in My Arms 14.5. 2020). Siinä nimeltä mainitsematon haastateltava arvioi kymmeniätuhansia kuolonuhreja vaatineita tapahtumia: ”Olen kolmen 1800-luvun presidentin jälkeläinen… Mikä on ratkaisu? Rakkauteen ja keskinäiseen kunnioitukseen perustuva järjestelmä. Yläluokkaa ei tarvise tuhota. Se ei ole edes mahdollista. Tarvitsemme yläluokan, jolla on omatunto”. Mikä olisi mainitun omantunnon tehtävä?

Tiedämme, ettei yhdelläkään uskonnolla ole avainta ihmiskunnan akuuttien ongelmien ratkaisuksi. Toisaalta vain uskonnot toimivat liimana yhteiskuntien koossapitämiseksi. Ne ovat luoneet luostarilaitokset ja polttaneet vääräuskoisia roviolla, ylläpitäneet kansan sivistämistä ja yllyttäneet verisiin ristiretkiin, edistäneet yhtäältä niin tieteitä kuin taiteitakin mahdollistamalla toisaalta joukkotuhoaseet ja terrori-iskut sekä kastroineet tuhansia kirkoissa laulavia poikia Jumalan kunniaksi jne. Ja kuitenkin parhain inhimillinen tiede voi kukoistaa vain yhteydessä jonkun uskonnon eli aatejärjestelmän (kuten kristinuskon, islamin, kommunismin, nat-sismin) kanssa. Se antaa oikeutuksen tutkimuksen suunnalle valitsemalla päämäärät, luomalla perusteet tarvittavalle rahoitukselle sekä määrittelemällä tutkimusten tulosten käytön.

Miltä tuo yhteiskunta näyttää? Kuvittele 500 – 8 000 euron arvoista polkupyörääsi, joka vakuutettuna varastetaan. Rikosilmoituksen tehtyäsi rikos jää usein, selvästäkin näytöstä huolimatta, tutkimatta. Sitä vartenhan ovat vakuutukset! Sama koskee omaisuusrikoksia yleensäkin. Jopa raiskaukset jäävät tutkimatta. Voimavarat suunnataan talousrikosten selvittelyyn. Pienen ihmisen mielipaha jää osaksesi mikäli jätät vakuutuksen ottamatta ja ottaessasikin maksat alati nousevia vakuutusmaksuja. Poliisi- ja oikeuslaitoksen käydessä näitten rikosten osalta tarpeettomiksi syntyisi säästöjä. Jokin kaihertaa kuitenkin mieltäsi. Meneekö kaikki sittenkään oikein? Onko tapahtuneelle jokin toinen ratkaisu?

Missä on tuon keinotekoisen henkilön, vakuutusyhtiön mahti? Liittyykö Kolumbian verenvuodatus vastaaviin keinotekoisten tai kollektiivisten henkilöiden edustamiin rakenteisiin? Hiljakkoin uutiset kertoivat rakennusyhtiö SRV:n myyneen maan suurimmalle, lähes 35 000 vuokra-asuntoa omistavalle kiinteistösijoittaja Kojamo Oyj:lle seuraavan Kalasatamaan rakennettavan pilvenpiirtäjän vuokrahuoneistoiksi. Kojamo, jonka omistuksesta noin 40 prosenttia kuuluu ay-liikkeelle, kilpailee huoneistovuokrausalalla tavalla, joka selvitysten mukaan nostaa ja vääristää vuokria. Pienituloiset nuoret ja eläkeläiset nauttivat tulonsiirtoina asumiseen liittyviä avustuksia, jotka lopulta jäävät muiden veronmaksajien maksettaviksi. Entä sitten?

Toisaalta työnantajien Elinkeinoelämän keskusliitto perii ja tulouttaa ay-liittojen jäsenmaksuja. Samalla kun se vastustaa Suomen Yrittäjien vetoomusta saada itsenäinen neuvotteluasema työmarkkinapöydissä se kieltäytyy luopumasta ay-liittojen jäsenmaksujen perimisestä. Kaikki tämä huolimatta siitä, että juuri Suomen Yrittäjien piirissä syntyvät useimmat uudet työpaikat ja että ay-liike juuri jäsenmaksutulojen kyseenlaisella yleishyödyllisyydellä (verovapaudella) vahvistaa vuokranantaja-asemaansa. Suuryritykset, ay-liike ja valtio ovat löytäneet toisensa korporatiivisessa täydellisyydessä.

Onko korporatiiviselle talous- ja yhteiskuntajärjestelmällemme vaihtoehtoa? Palvelevatko pandemiankin aiheuttamat kriisit vain korporatiivisen yhteisön a) valtion, b) yritysten ja c) ay-liikkeen keskinäisiä tarpeita eli valtion tehtävien ulkoistamista yksityisille, voittojen kasaamista yrityksille ja ay-liikkeelle sekä työvoiman (nimittäin työttömien, pienipalkkaisten eli tarpeettomien) syrjäyttämistä? Eikö juuri kriisien näennäisesti luodulla kiireellä pyritä paitsi hävittämällä vanhaa ja turvallista luomaan uutta mutta samalla epävarmaa. Kiireellä tehdyt huonotkin päätökset jäävät pysyviksi. Kiire on vain väline.

Toistetaan alussa esitetty kysymys; ”Mikä on ratkaisu?” yhteiskunnallisiin ongelmiin. Jos se ei ole uskonto niin mikä? Yksi on käynyt varmaksi, se perustuu yhtä vähän tehdyille sopimuksille kuin kirjoitetulle sanallekaan (Raamattu, Koraani, puolueohjelma) kuinka yleishyödyllisiä tai pyhiä lienevätkään. Vuorisaarnan Kristuksen, josta on paljon kirjoitettu, ei tiedetä koskaan kirjoittaneen mitään. Sanoessaan langenneen naisen syyttäjille, ”joka teistä on synnitön… heittäköön ensimmäisen kiven” hänen kerrotaan ainoan kerran kirjoittaneensormellaan maahan”. Mitä hän kirjoitti ei tiedä kukaan, mutta seuraukset muistaa jokainen, he poistuivat, koska ”heidän omatuntonsa todisti heidät syyllisiksi”. Korporaatiolle, riistolle, työvoiman ylenkatsomiselle (työttömän) ja tarpeettomiksi luokitelluille vähäosaisille löytyy vaihtoehto: ”Tarvitsemme yläluokan, jolla on omatunto”. Kerrotaan kuulijoitten 2000 vuotta sitten olleen ”hämmästyksissään”, sillä puhuja edusti sellaista yhteiskuntajärjestelmää, joka korosti omantunnon merkitystä.

HannuAhti

Kirjoittaja on toiminut setlementtiaktivistina vuodesta 1986 ja perustanut sen yhteydessä useita syrjäytyneitten nuorten koulutusta, kuntoutusta ja työllistämistä palvelevia yksikköjä yhdistyksinä, säätiöinä, osuuskuntina ja sosiaalisena yrityksinä. Kaikkiaan toiminnan piirissä on ollut liki 5 000 nuorta ja nuorta aikuista. Tutustu kirjaan: omatunto2018kirja.wordpress.com

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu