130. Sanat ovat tekoja – tekemättömät teot ovat politiikkaa

Istun ja luen kirjaa pihallani. Havahdun havaitessani kukan terälehden leijuvan maahan. Lyhyt parin viikon kukinta kuihtuu. Suhteutan näkemäni paitsi evoluution miljooniin vuosiin niin myös vuorisaarnan Kristukseen 2000 vuoden takaa. Jään pohtimaan oman elämäni ajallista vaikutusmahdollisuutta ja elämää yleensä. Hämmennyksen sijasta tiedostan evolutiivisten geenimutaatioiden, uusien geeniyhdistelmien sekä luonnonvalinnan miljoonien vuosien aikajanan rinnalla vaikuttavan toisen, ihmisyydeksi kutsutun todellisuuden. Se on ammentanut käyttövoimansa evoluution alusta lähtien ja vielä tälläkin hetkellä ammentaa koettavan tiedostamattoman ja tietoisen mielen, vaistojen ja intuition, ruumiillisen ja henkisen, ajatusten ja tekojen, aineellisen ja aineettoman, tunteen ja järjen, uhrautuvuuden ja itsekkyyden todellisuudesta. Tieteen ja teknologian eri alat ovat tiivistäneet evoluution tai luomiskertomuksen miljoonien vuosien kehityksen tavalla, jossa yksittäinen inhimillinen vaikutusmahdollisuus tässä ajassa muuttuu jumalalliseksi, pelkästä jumalakuvana olemisesta elämää luovaksi. Aistimmeko evoluution päämäärän?

Miten todellisuus vastaa kliseisiin mielikuviini ja voisi konkretisoitua itsessäni? Tämä kysymys jos mikä halvaannuttaa. Äärettömyyksiä mittaavaa suhteellisuusteoriaa (E=mc²), jota en koskaan ole ymmärtänyt, on verrattu auton nopeuden nostamiseen 20:stä 80 kilometriin tunnissa eli nelinkertaistumiseen. Jarrutusmatka ei kuitenkaan nelinkertaistu vaan 16-kertaistuu. Kasaantuneen energian määrä on kasvanut neljä potenssiin kaksi eli 16-kertaiseksi. Saman ilmiön visualisoin maalikkona ajastetuissa nuoruuteni valokuvissa, joissa autot valoineen (massoineen) venyvät, mutta pysähtyneenä pienenevät ja tiivistyvät (energiaksi).

Inhimillinen tiede ja teknologia ovat muuttaneet ajan (= nopeus) käsitteen. Se muistuttaa ihmiselle, ettei hän ole vain iankaikkisen Jumalan kuva, vaan myös tässä ja nyt Jumalan työtoveri. Koronaviruksen aikakautena kuvitteellisesti sairastuneena ja siitä edelleen rokotuksella tervehtyneenä voisin jatkaa tarkoituksettomaksi kokemaani elämää. Eikö suurempi tarpeeni olisi kokea elämäni tarkoitukselliseksi vaikka lyhyempänäkin? Einstein tarvitsi teoriansa ymmärrettäväksi tekemiseen valon nopeutta nostettuna potenssiin kaksi. Itse valitsen evoluution ja yksilön keskinäisen aikajanan vertailun ymmärtämiseksi toisen apukäsitteen, elämän tarkoituksellisuuden. Tiede ja teknologia tekevät yhtäältä evoluution ja toisaalta yksittäisen ihmisen käytettävissä olevan ajan keskenään vertailukelpoisiksi. Samalla se ei ainoastaan mahdollista ja edellytä vaan myös tekee ymmärrettäväksi Jumalan ja ihmisen työtoveruuden Jumalan valtakunnan ja hänen tahtonsa toteuttamiseksi maan päällä.

Uuden testamentin 7957 jakeen kokonaisuus on aikalaiskertomus miehestä nimeltä Jeesus. Kokonaisuus tiivistyy vuorisaarnan 111 jakeessa, jota pidetään hänen joko yhtenäisenä tai eri puheista koottuna opetuksenaan. Se puolestaan tiivistyy viiden jakeen käsittävässä Isä meidän-rukouksessa. Lyhyesti sanottuna vuorisaarna korostaa ensisijaisesti oikeudenmukaisuutta (uskonnollisesti vanhurskautta) niin leivän, juoman, vaatetuksen kuin muittenkin sosiaalisten aineellisten ja aineettomien tarpeitten tasapuoliseksi jakamiseksi sekä vasta toissijaisesti yhteiskunnallisen rauhan säilymiseksi. Penättäessä hän nimesi elämän suurimmaksi laiksi rakkauden. Sen kohteeksi hän määritteli persoonallisesti jokaisen (rakasta itseäsi), sosiaalisesti kanssaihmiset (rakasta lähimmäistäsi) ja yhteiskunnallisesti (rakasta Jumalaa, Hänen valtakuntaansa) oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi niin maan päällä kuin taivaassakin.

Evoluuttisen historian itsessään sisältämän ihmisen tulee omaltatunnoltaan herkistyä (uskonnollisesti uudestisyntyä) kyetäkseen ymmärtäväisenä miehenä ensin näkemään ja sitten astumaan sisälle sellaiseen todellisuuteen, jossa vallitsee oikeudenmukaisuus (uskonnollisesti Jumalan valtakunta). Evoluutiollakin on päämääränsä ja tavoitteensa, jonka tietoinen osa voimme halutessamme olla.

HannuAhti

Kirjoittaja on toiminut setlementtiaktivistina vuodesta 1986 ja perustanut sen yhteydessä useita syrjäytyneitten nuorten koulutusta, kuntoutusta ja työllistämistä palvelevia yksikköjä yhdistyksinä, säätiöinä, osuuskuntina ja sosiaalisena yrityksinä. Kaikkiaan toiminnan piirissä on ollut liki 5 000 nuorta ja nuorta aikuista. Tutustu kirjaan: omatunto2018kirja.wordpress.com

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu