151. Politiikkaa ei puoluepolitiikkaa – oikeudenmukaisuutta ei pelolla hallisemista

Milleniumista on kulunut 20 ja ajanlaskumme alusta 2020 vuotta. Menneet vuosisadat ja -tuhannet pyrkimyksineen ja saavutuksineen, voittoineen ja tappioineen ovat luettavissa historiankirjoista. Ne kertovat keisari- ja kuningaskuntien, kielten, valtioiden ja kulttuurien kohtaloista. Lähihistoria kertoo puolestaan talousjärjestelmien keskinäisestä taistelusta sosialismin, fasismin, natsismin, kommunismin ja kapitalismin välillä, jossa viimeksimainittu on perinyt voiton. Lopullinen taistelu yhä epäinhimillisemmäksi osoittautuneen kapitalismin ja maan päällä toteutuvan Jumalan valtakunnan välillä odottaa ratkaisuaan.

Kysymys on joko ihmis – tai jumalakeskeisen järjestelmän voitosta. Sosiaaliset ja taloudelliset näkökulmat sijoittuvat edellisessä keskiöön, mitkä jälkimmäisessä vaihtoehdossa ovat kehällisiä Jumalan ja yksilön sijoittuessa kaiken keskelle. Edellisessä toimijoina ovat keinotekoiset, yksilöiltä vallan anastaneet oikeushenkilöt (puolueet, ylikansalliset yritykset, julkiset yhteisöt, hallitukset, kirkko, säätiöt, työntekijä- ja työnantajajärjestöt, ay-liike) korporaatioina. Jälkimmäisessä sen sijaan toimijoina olisivat mitä erilaisimpia aloja edustavat, omaltatunnoltaan herkistyneet kokemusasiantuntijat.

Korporatiivisessa yhteisössä kärsijä on aina yksittäinen, ylivelkaantunut, työtön, alikoulutettu, vajaakuntoinen, yleensä sijoitustaustainen nuori tai sosiaaliturvalla elävä ihminen. Vastaavasti voittajat löytyvät kollektiivisista yksiköistä. Ketju muodostuu esimerkinomaisesti rakennusteollisuuden rakennuttajista, niitä edustavasta Rakennusteollisuus RT ry:stä ja sen ay-liikkeelle tilittämistä jäsenmaksuista. Nämä kyseenalaisesti yleishyödyllisinä ja näin verotuksesta vapaina sijoittavat tulonsa vuokra-asuntojärjestelmään, mikä nostaa yleistä vuokratasoa. Tämä puolestaan johtaa tulonsiirtojen kasvuun, rakennuksilla alipalkatun vierastyövoiman käyttöön, keskiluokkaa alemman väestönosan kurjistumiseen, lasten huostaanottoihin, nuorten näköalattomuuteen, ja huume- ja rikoskierteeseen (kouluampumiset, nuorten tekemät henkirikokset). Edelleen esimerkinomaisesti maan ja etenkin maaseudun kehittäminen sekä energiantarve sähkönsiirtomaksuineen kuvaa yhteisön ja yksilön eriarvoisuutta. Osa 77:stä verkkoyhtiöstä, joista vain 6 prosenttia omistukseltaan on osuuskuntapohjaisia, ilmoitti nostavansa jälleen siirtohintoja. Alan suurimmat toimijat ovat toimialueen ulkopuolelta. Epäoikeudenmukaisiksi koetut siirtomaksut muodostavat kolmasosan kokonaissähkölaskusta verojen (32 %) ja itse energian (35 %) ohella. On ymmärrettävää, että siirtomaksuista vapaalla ja energiaomavaraisuuden mahdollistavalla kuivareaktoritoiminnalla (laskennallisesti kahden atomivoimalan verran) on vahvat vastustajat. Korporatiivisessä järjestelmässä niitä ei voi voittaa. Julkisesta rahoituksesta riippumaton tuulivoima ratkaisee toki eräitä ympäristön mutta ei yksittäisten sähkönkuluttajien taloudellisia ongelmia laskuttajan vain vaihtuessa

Yksilö- ja jumalakeskeinen ratkaisu arkipäiväistettynä tukee kylä- ja kuntakohtaisen kuivareaktorijärjestelmän osalta (1000 – 2000 yksikköä) maa- ja karjatalouselinkeinoa, koko maan asuttamista, tyhjiksijääneiden kiinteistöjen hyödyntämistä, paikallisen ja talousalueen yritystoiminnan (esim. puuseppäteollisuuden, kasvihuonviljelyn) kehittämistä haluttaessa myös osuustoimintamuotoisena. Energiaomavaraisuuden sivutuotteena järjestelmä hoitaisi laajenevan koulutustarpeen ja työllistämisen lisäksi niin huoltovarmuuteen, maanpuolustukseen kuin rikollisuuden ennaltaehkäisyynkin liittyvät tavoitteet.

Aineeton (lue oikeamielisyys) ei poikkea aineellisesta todellisuudesta. Psykoanalyysin historiassa näemme lääkärin kohtaavan ihmismielen ongelmat erilaisina oireina. Vuonna 1905 Freud luopui lukuisten potilaittensa kertoman ja satojen ruumiinavausten pohjalle rakentuvasta teoriastaan. Näin potilaiden erilaiset kouristuksina, hysteriana, masennuksina tai muulla tavalla ilmenneet oireet eivät sittenkään perustuneet tosiasiallisiin seksuaalisiin hyväksikäyttöihin vaan fantasioihin. Näin nähtynä viimeaikojen kouluampumisissa ja nuorten tekemissä henkirikoksissa usein taustana mainittu koulukiusaaminen tai huono perhetausta eivät selitä todellisuutta. Pelkkä mielikuva (fantasia) pelosta joutua koulukiusatuksi tai omata kurjat lähtökohdat riittävät rikosten selityksiksi. Näin ollen koulu- ja turvallisuusjärjestelmän sekä varhaiskasvatuksen muutostarpeet fantasioihin nojautuvina johtavat yhtä vähän korjaaviin toimenpiteisiin kuin rakennusteollisuuden tai energiatuotannonkaan osalta. C.G. Jung puolestaan, samoja oireita Freudin tavoin hoitaessaan, toteaa, että jokainen hänen potilaistaan ”on ollut sairas sen vuoksi, että on kadottanut sen, minkä elävät uskonnot ovat kaikkina aikoina antaneet uskovilleen, eikä kukaan heistä ole todella parantunut ellei ole jälleen löytänyt uskonnollista vakaumusta.”

Ei ole poikkeavaa, että niin aineellisessa kuin aineettomassakin todellisuudessa ajatukset tarvitsevat vuosikymmeniä kypsyäkseen. 2020 vuotta lienee kuitenkin aikana kohtuuton ja tekee vuosittain jatkuessaan muutoksen yhä vaikeammaksi. Jos Jumalan oikeamielisyys tuntuu liian etäiseltä tai suurelta ongelmien ratkaisijana niin aluksi riittäisi edes oman elämän tarkoituksen etsiminen.

+1
HannuAhti
Sitoutumaton Helsinki

Kirjoittaja on toiminut setlementtiaktivistina vuodesta 1986 ja perustanut sen yhteydessä useita syrjäytyneitten nuorten koulutusta, kuntoutusta ja työllistämistä palvelevia yksikköjä yhdistyksinä, säätiöinä, osuuskuntina ja sosiaalisena yrityksinä. Kaikkiaan toiminnan piirissä on ollut liki 5 000 nuorta ja nuorta aikuista.
Tutustu kirjaan: omatunto2018kirja.wordpress.com

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu