Rauhantahtoinen ja tasapainoinen pohjola

Rauhantahtoinen ja tasapainoinen pohjola

Venäjän näinä päivinä Nato-liiton mailta vaatima etupiiritavoittelu iskee suoraan suomalaisten itselleen antamaa ns. Nato-optiota vastaan. Venäjä voimallisesti vaatii länsimaita luovuttamaan sotilasliittoihin kuulumattomia rajanaapureiden valtioita etupiireikseen. Se etupiiri tarkoittaisi että Venäjä voisi näiden maiden asioihin vaikutusvallallaan vaikuttaa haluamallaan tavalla. Niistä ajoista suomalaisella on vahva kokemus lähimenneisyydessä.

Sodan jälkeen pohjolassa valittiin puolustuspolitiikat. Norja luikahti Natoon, Tanska on myös Natossa ja nyt myös Puola, Eesti, Latvia ja Liettua.

Suomen vaiheet sotinen jälkeen ovat olleet monivaiheiset. Meiltä kysymättä sodan Saksan rinnalla ympärysvaltoja vastaan taistellut Suomi ja ollut sodassa Neuvostoliittoa ja myös Englantia vastaan, sen julistettua sodan Suomelle, taistellut ja rauhan niiden kanssa tehnyt Suomi jätettiin Neuvostoliiton etupiiriin. Sovittiin Neuvostoliiton kanssa YYA- sopimus, sopimus ystävyydestä, ja keskinäisestä avunannosta yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta. Sopimus silloisissa vahvan Neuvostoliiton etupiirin oloissa sodan hävinneen varmaankin oli tehtävä. Siitä elämän menosta, meillä sodan jälkeen eläneillä, on vahvat muistot ja kokemukset mielissä niistä ajosta kuinka sellainen rauhan aikainen ns. puolueettomuus toimi ja kuinka naapurimaat ja muut suhtautuivat ja miten valtiota hallittiin, politiikkaan sekä elämänmenoon vaikutettiin kun valtio kuului suurvallan vaikutuspiiriin.

Neuvostoliiton etupiiriin kuuluvana maana olimme ajan myötä ilmeisesti menossa kohden vahvistuvampaa Neuvostoliiton valutusvaltaa maamme elämässä. Uusi aika tuli kun Neuvostoliitto hajosi.

Suomi yritti seurata Ruotsin ajatusta puolueettomuudesta vaikka maamme oli sidottu itään YYA sopimuksella. Maailmansodan rauhanteossa, jossa Suomella ei ollut sananvaltaa, maamme jätettiin Neuvostoliiton etupiiriksi. Sopimuksella Suomi oli sitoutunut puolustamaan maamme kautta tapahtuvaa Neuvostoliittoon kohdistuvaa sodan uhkaa ja puolustamaan sitä maamme kautta Neuvostoliittoon tapahtuvaa hyökkääjää vastaan koko sotilaallisella voimallaan ja ellei se riitä niin Neuvostoliiton tuella. Näin Neuvostoliiton sodan uhkaa vastaan sekä sodan aikana Suomi oli liitetty puolustamaan Neuvostoliittoa. Ilmavalvonnassa oli mm. venäjältä hankitut Mig hävittäjät. Lentokalusto riitti rauhan ajan ilmavalvontatehtäviin. Sodan aikana lentokoneita olisi tullut saada paljon lisää. Kekkosen johdolla kehitettiin ajatusta rauhanajan puolueettomuudesta.

Länsimaissa Suomen ja suomalaisten asema koettiin jopa irvailun kohteeksi havaittujen Neuvostoliiton vaikutuksien vuoksi.

Suomen kansainvälinein asema liittoutumattomana on pitkälle omien voimavarojen sekä kansainvälisten vaikuttavien ilmapiirien alainen. Venäjän vaatimus etupiireistä tuo selvästi esiin sen kuinka herkkä ja jopa epävarma maamme asema on.

Nyt on kyse siitä, kykeneekö Putin esittämään sellaisia seikkoja jotka länsivallat näkisivät itselleen tarpeeksi edulliseksi Venäjän rajoille etupiirisopimuksen tekemiseksi. Neuvottelut käydään muualla, eikä Suomella välttämättä siinä ole mitään sanan sijaa. Nato-optiota ei käytännössä olisikaan.

Mitä nyt Suomessa tulisi tehdä?

Hannu K. Taskila

eMBA Oulu

0
HannuKTaskila
Oulu

Hannu K. Taskila
Paljasjalkainen Oululainen.
Avioliitossa vuodesta 1968, vaimo ja tytär
Asentajaoppilas - ammattikoulu, työnjohtaja - teknikko, päällikkö, toimitusjohtaja - eMBA Degeree Oulun yliopistosta.
Yrittäjä
Konsultti
Eläkeläinen

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu