Euroviisuista tullut kekkulointia ja hoilotusta

Tämä on sanottu ennenkin, mutta sanonpa uudestaan.

Missä ovat kauniit melodiat, hienot orkesterisovitukset ja intiimi tunnelma?

Kaiholla muistan mm. vaikuttavia ja hauskoja Ranskan, Italian, Irlannin, Iso-Britannian ja Hollannin 1960-80 -lukujen esityksiä.

En tiedä johtuuko enemmän nykymusiikin meluisasta valtavirrasta vai Itä-Euroopan joitakin vuosia sitten tapahtuneesta mukaantulosta, mutta Eurovision laulukilpailut ovat tylsää katsottavaa.

Esityksestä toiseen toistuvat samat liikunnalliset tanssiryhmät, karnevaaliasut, ulkomusiikilliset temppuilut ja jumputtava rytmi. Korvat menevät lukkoon, aistit turtuvat.

Kaltaistani konservatiivia (merkityksessä ”haluna säilyttää hyvä ja säilyttämisen arvoinen”) jurppii myös Ylen nykymuotoinen tapa järjestää kilpailut, esiraadit/esittelyt ja kommentoinnit.

Annan mielelläni kaikille suintauksille tilaa, mutta Ylen tuella ”sateenkaarikansa” tuntuu varastaneen koko festivaalin jättäen enemmistön kansalaisista sen ulkopuolelle.

P.s. Tätä kirjoittaessa kilpailu on vasta puolessa välissä, olen käynyt kurkistamassa pari kertaa, mutta 5 min. kerta-annos on riittänyt karkoittamaan pois tv:n äärestä.

Harri Erämetsä
Espoo

Valtiot. tri (HY /Aalto-yliopisto)
Data /
Viestintä/
Markkinointi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu