Kissat ja susi
Taas pitkästä aikaa hieman tarinaa.
Myrsky on siis jo kolme ja puoli vuotta asunut tyttären luona, kahden kissan kaverina. Vanhempi, isokissa Robin, pitää parin metrin turvaväliä Myrskyn kanssa.
Pikkukissa Oliver, joka on hieman isompi, kuin isokissa, mutta nuorempi, on hyvää kaveria Myrskyn kanssa. Välillä mennään takaa-ajoa, kissa ajaa sutta tai toisinpäin. Sitten pesu, itse kukin vuorollaan; pesee toki Myrsky joskus kissankin. Kissa on pesun jälkeen kuin hiusgeelillä sivelty.
Tyttärentytär Sandra vie välillä Myrskyn koirapuistoon, jossa on treffit klo 21. Siellä on kavereita, 5-6 ja menoa riittää.
Elelin yksin hetken. Sitten tuli ehdotus, josko ottaisin kissan hoitoon pariksi viikoksi. Tokihan se sopi. Kissa tuli eräänä iltana. Oli hiekkalaatikko ja ruokakupit mukana. Saatesanoiksi tuli, että voi se tänne jäädäkin.
Näyttelykissa Darra oli kotoisin ADHD perheestä, äiti ja kolme poikaa. Kuulemma tunnin päästä poikien nukahdettua, saattoi kissa ilmestyä näkyville.
Kissa on siperian kissan js pyhän birman sekoitus. Siis aika takkuinen ja (pitkä)karvainen. Totesin, ettei mikään Darra ole, vihreistä silmistä huolimatta, kissan nimi.
Nykyään se on nimeltään Takku Karvane. Täytyyhän kissalla toki sukunimikin olla. Kuten oli Myrskyä edeltäneellä Roope kissalla, jonka koko nimi kuului: Ruprech Tobias Adalbert Eitel Franz Otto Wilhelm Karl Graf von Essen und Hessen. Kavereiden kesken Roope.
No, Takku oli vain 10 vuotias tullessaan, tarkasti piiloutuva kissa. Kuten edellä mainitsin, se ei luottanut liikaa ihmisiin. Nykyään, kun tulen töistä n, klo17 on Takku eteisessä vastassa.
Fatalisti ja taikauskoinen kun olen, lupaan Takulle aamuisin: Setä tulee viiden maissa, ole nätisti ja visusti. Jos en lupaisi, saattaisi jotain tapahtua!
Maanantaina ja lauantaina on soppäpäivä; siis sitä kissansoppaa pussista. Keskiviikkona saadaan tytinää, siis hyytelöä.
Takku ei pahemmin nau’u. Kotiin tullessani tervehditään: Pärrrä tai keu keu.
Joskus, kun ehdotan, olisko soppapäivä vastaus on: Oookei! Ihan totta!
Joskus tulee Myrsky kotilomalle; silloin ollaan varovaisia, ei toki kumpikaan pelkää toistaan, ollaan vain varovaisia. Kissanruoka silloin piilotetaan suden saavuttamattomiin.
Muuten menee mukavasti, kaikilla!
Olen tavannut ketun ja pystykorvan risteymän.
Matalampi kuin pystykorva, karvahäntä tosi paksu kuin ketulla, eikä haukkunut vaan rääkyi.
Muutoin kuin kotikoira.
Ilmoita asiaton viesti
Hybridi
Ilmoita asiaton viesti