Terveiset Saharasta.
Tänään meni päiväsydän lumitöissä.kun lunta tuiskutti aamusta jonkin verran. Perinteisesti käsipelillä kun homman tekee,niin aikaa jää myös havainnoille.
Normaalisti kinostunut lumi rikottaessa loistaa kauniin sinisenä. Tänään tiukasti pakkautuneessa lumessa vastassa oli vaaleanpunaista tunkkaisen vaikutuksen antavaa lunta.
Eilen hieman hymyilin,kun kuulin meterologin arvion siitä,että riittääkö ilmasta satava hiekka korvaamaan etelän liukkaudentorjunnan. Ei ehkä aivan,mutta hyvä yritys kuitenkin.
+1
Joskus 1980-luvun lopulla Saharasta tuli myös hiekkaa hangelle. Kun satoi uutta lunta päälle ja sitten lohkoi hankea, näkyi selkeä hiekkajuova vitivalkoisessa lumessa. Kun pyöritti lumipalloa isoksi ja halkasi pallon se oli kuin kääretorttu auki leikattuna.
Ilmoita asiaton viesti
En muistanut tuota. Toki se saattoi mennä ohikin,kuten tälläkin kertaa oli suuria eroja paikallisesti.
Sen kuitenkin muistan hyvin,että Tsernobylin bekkerellejä saimme täällä vähintäänkin nokko.
Ilmoita asiaton viesti
Saharasta tulee hiekkaa useinkin, mutta harvemmin sellaisia määriä, että siitä nousee kohu. Silloin sitä tuli aika paljon ainakin Joensuun seudulle, jossa silloin asuin.
Suomi ja Pohjoismaat saivat aika vähän säteilystä.
Säteilyn annosnopeus ei Pohjoismaissa noussut lähellekään suojautumistoimia edellyttävää tasoa. Korkein Suomessa mitattu annosnopeus oli viisi mikrosieverttiä tunnissa, joka vastaa matkustajalentokoneessa matkalentokorkeudessa vallitsevaa säteilytasoa.
Eli suurella halulla ainakin minä syön poroa ja sieniä. Se on nokko!
Ilmoita asiaton viesti
Kuin myös. Muistan,että Perhon jäkäliä tutkittiin tuolloin. Ilmeisesti asia oli silloin uusi
Ilmoita asiaton viesti
Pitäähän se tutkia, että voimme tietää asiat.
Ilmoita asiaton viesti
Keltaisesta lumesta tulee mieleen Frank Zappan Don’t Eat The Yellow Snow eli jäätynyttä koiranpissaa ei kannata syödä.
Ilmoita asiaton viesti