Suomi on täynnä keihäskarjuja
Useimmat näistä kykenevät rikkomaan 70-metrin rajan. Tänään nähtiin uusi kyky,joka heitti yli 80 metriä Helanderin lisäksi.
Mitä me teemme sellaisillsa karjuilla,jotka eivät pärjä eden kansainvälisillä tasoilla? Ei yhtään mitään. 80 metriä pitäisi olla minimi… Meillä oli taannoin yksi. Se oli Tohmajärven poikia. Hänen virkansa oli heittää keihästä pitkälle.
On loukkaava karjuja kohtaan puhua kuudenkymmenenmetrin heittäjistä sellaisista karjuina, jotka eivät sellaisia koskaan olleetkaan.
Onko ”keihäskarjulla” naispuolinen vastine? Miksi ei?
Kun roteva jalkapalloilija on tv-selostuksessa ”härkämäinen”, on kysymys tietysti miehestä. Kuinka voi kuvailla vahvarakenteista naista?
Ilmoita asiaton viesti
Heittoa voi saatella – kilpiläisittäin sanottuna – keihäskarju tai keihäskirku, ehkei kuitenkaan -kilju.
Ilmoita asiaton viesti
Tykästyin kun hoikka mies heitti toiseksi ,ja yli 80 metriä. Hän ei edes näytttänyt karjulta.
Ei keihäänheittäjä pärjää mikäli näyttää sumopainijalta.
Ilmoita asiaton viesti
Huomasin Ilta-Sanomien lanseeranneen käsitteen ”keihäskörmy”. Tämäkin vielä!
PS. Perustuuko ”lanseeraaminen” sanaan lance, keihäs?
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa on ollut vain yksi oikea karju, Jorma Kinnunen.
Karjahteli niinkuin seipäänheittäjän tulee karjahdella.
Ilmoita asiaton viesti
Karjuhan on sika. Se urospuolinen,jolla on munat jäljellä.
Siksi sanonta ei mielestäni ole sopiva.
Ilmoita asiaton viesti
Karju karjahtelee, olipa mies tai sika.
Miespuolinen seipäänheittäjä, joka karjuu heittäessään ja jolla on munat tallella, on karju. Sika, vaikka ei heitä seivästä, mutta karjahtelee missä sattuu, on myös karju. Eikä ole takeita onko sikakarjulla aina munat tallella.
Kännissä oleva mies, joka ei heitä seivästä, mutta karjahtelee, on sika.
Ilmoita asiaton viesti