Rokotuspakko tuloillaan

MIKÄ JARRUTTAA ROKOTUSPAKKOA ?

Korona pandemia ei näytä hiipumisen merkkejä. Se päinvastoin näyttää yhä pahemmin hallitsemattomalta.

Tehoikkampana keinona Covid-19 viruksen ja sen muunnelmien nujertamiseksi pidetään kansalaisten yleistä rokottamista.

Kun rokottaminen on nyt vapaaehtoista, niin eivät kaikki halua sitä ottaa. Tällä he vaarantavat oman ja kanssaihmisten terveyden, ja samalla voimistavat vaatimuksia pakkorokottamisesta.

Tässä törmäävät kaksi jokaiselle kuuluvaa perusoikeutta keskenään; perustuslain (PeL) mukainen oikeus sosiaaliturvaan: Julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut (4§), ja toisaalta oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen (7§).

Jommasta kummasta perusoikeudesta on nyt siis poikettava. Poikkeuksista säädetään PeL:n 23 §:ssä. Sen mukaisesti Korona tartuntatauti kattaa kansakuntaa vakavasti uhkaavan poikkeusolon, eli Maailman terveysjärjestön (WHO) julistaman maailmanlaajuisen pandemian.

Rokotuspakon säätämiselle on siten olemassa perustuslaillinen pohja, ja itse asiassa myöskin velvoite. Lisäksi jo säädetyssä valmiuslaissa (1552/2011 on vastaavia lisäpykäliä.

Tartuntatautilain (1227/210) mukaisesti yksittäinen henkilö voidaan tartuntatautilääkärin määräyksellä, tartuntataudin leviämisen estämiseksi pakkorokottaa, vastoin tahtoaan, määrätä henkilö terveydenhuollon toimintayksikön tiloissa ulkoa lukittavaan karanteeniin, määrätä henkilön asunto suljettavaksi, puhdistettavaksi ja desintifioitavaksi, sekä saastuneita tavaroita hävitettäviksi.

Kaikki nämä vastoin henkilön omaa tahtoa.

Lain 47 pykälän mukaisesti pakollinen välttämätön rokotus voidaan järjestää valtioneuvoston asetuksella.Se voidaan rajoittaa myös tiettyyn väestönosaan, ryhmään tai ikäluokkaan.

Ihmisoikeudet on määritelty YK:n yleismaailmallisessa ihmisoikeusjulistuksessa vuodeta 1948- j useissa muissa sopimuksissa, kuten Euroopan ihmisoikeussopimus.- Niiden tarkoituksena on Ntsisaksan kaltaisten julmuuksien toistumisten estäminen. Määräykset ovat kaikkialla samanlaiset ja luovuttamattomat. Edes asianomainen ei voi niitä osaltaan luovuttaa.

Ihmisoikeussopimuksiin perustuvat kansalliset perusoikeudet on puolestaan määritelty kunkin itsenäiset, demokraattisen oikeusvaltion perustuslaissa; mellä nykyisen perustuslain 2. lukuna. Perusoikeuksista voidaan pakottavissa tilanteissa – kuten poikkeusoloissa -säätää perustuslain säätämisjärjestyksessä poikkeuksia uten on mainittu valtalaki.

Kun yksittäistä kansalaista voidaan lain mukaisesti rokottaa vastoin tahtoaan ja määrätä muitakin pakotteita, niin kyllä maallikon oikeustajun ja ihmisten yhdenvertaisuuteen nojaten se on mahdollista myös laajemminkin koko valtakunnassa.

En hämmästelisi, vaikka rokotuspakkoon on ennemmin tai myöhemmin pakko turvautua.

Heikki Santala, järjestöneuvos

Kauniainen