Mikä muuttui eduskuntavaalien 2003 ja 2023 välilllä?

Mikä muuttui eduskuntavaalien 2003 ja 2023 välilllä?

Tasan 20 vuotta sitten 20.3.2023 Yhdysvalloissa presidentti George W. Bushin hallinto aloitti sodan Irakissa, jota edelsi pitkä diplomaattinen vääntö EU:ssa ja johtavien Nato-maiden kesken.

Saksa ja Ranska vastustivat yhdessä tiiviisti pyrkimyksiä riisua diktaattori Saddam Hussein sotatoimin aseista ja vallan kahvasta, koska näyttöä Yhdysvaltain agendalle nostamista joukkotuhoaseista ei löytynyt eikä niitä lopulta koskaan ollutkaan. Ranskan presidentti Jacques Chirac esti veto-oikeudella pyrkimykset saada YK:n turvallisuusneuvoston hyväksyntä sodalle.

Saksan Gerhard Schröder oli vahvasti mukana sodan vastaisessa rintamassa yhdessä Venäjän tuoreen presidentin Vladimir Putinin kanssa. Tämä tarjosi Venäjälle loistavan mahdollisuuden esiintyä rauhan puolesta aggressiivisen Yhdysvaltain sotapyrkimyksiä vastaan. Putin oli käynyt veristä sotaa Tsetseniassa jo aiemmin, mutta Irakin sota tarjosi hänelle mahdollisuuden esiintyä rauhankyyhkynä.

Lavastetut perusteet eivät silti estäneet sotaa ja Saddamin kukistumista. Diktaattori otettiin kiinni maakuopasta joulukuussa 2003, jonka USA julisti suurena voittona. Maa syöksyi silti veriseen sisällissotaan noin kahdeksan vuoden ajaksi ja uusi presidentti Barack Obama veti joukot lopulta 2011 pois maasta.

Suosittu ja muuten menestynyt Iso-Britannian pääministeri Tony Blair teki ainoan, mutta ratkaisevan poliittisen virheensä lähtemällä tukemaan tätä Bushin ja varapresidentti Cheneyn laitonta sotaretkeä, joka syöksi Irakin kaaokseen ja uuteen kostokierteeseen shiiajohtaja Nuri al-Malikin päästyä valtaan. Ilkeä Saddam kukistui ja teloitettiin raakalaismaisesti vuonna 2006 mutta Irakin sisällissota lisäsi myös kansainvälistä terrorismia ja mm. Isis syntyi juuri tämän sodan seurauksena.

Nuori pääministeri Esko Aho oli osoittautunut sitkeäksi ja selviytymiskykyiseksi kovien ristipaineiden keskellä 1991-1995. Hallitus pysyi pystyssä monistä luottamusäänestyksistä ja Keskustan sisäisistä ristiriidoista huolimatta. Konkursseja ja yrittäjien itsemurhia tapahtui ennätysmäärä, Neuvostoliitto ja idänkauppa romahti ja Suomi haki jäsenyyttä Euroopan Yhteisöön keväällä 1992. Neuvostoliitossa tapahtui myös kaksi vallankaappausta, ensin Gorbatshov lähetettiin ns pidennetylle lomalle elokuussa 1991 ja presidentti Boris Jeltsiniä vastaan tehtiin kumousyritys lokakuussa 1993. Suomi liittyi neuvoa-antavan kansanäänestyksen tuloksen Euroopan Unioniin lokakuussa 1994 ja jäsenyys tuli voimaan 1.1.1995.

Pääministeri Paavo Lipponen oli tyrmännyt kahdesti Esko Ahon johtaman Keskustan tylysti oppositioon, ensin 1995, toisen kerran 1999 eikä kolmatta kautta enää haluttu. Lipponen olisi hyvin suurella varmuudella jatkanut Sauli Niinistön kanssa 1995 rakenettua sinipuna / sateenkaarihallitusta, jos SDP olisi säilynyt jälleen suurimpana puolueena.

Suomessa kaksi vaalikautta oppositiossa ollut Keskusta oli kevään 2003 vaaleissa pakkovoiton edessä uuden puheenjohtajan Anneli Jäätteenmäen johdolla. Jäätteenmäki lähtikin rohkeasti haastamaan Lipposta myös ulkopolitiikasta. Joulukuussa 2002 toteutunut Lipposen Yhdysvaltain-vierailu oli pääteema, jolloin tämä tapasi presidentti Bushin. Suomi lupasi osallistumista YK:n johdolla tapahtuvaan rauhanturvatoimintaan ja humanitaarista apua. Suomessa vaalit pidettiin 16.3.2003 muutama päivä ennen sodan syttymistä ja tuolloin oli kansalle vielä epäselvää, mistä oli tarkkaan ottaen keskusteltu ja mitä luvattu Yhdysvalloille. Tuolloinen vierailu tapahtui hyvin herkässä vaiheessa. Vaikka Suomi oli hyvin pieni tekijä vaikuttamaan Bushin hallinnon päätöksiin, sotasuunnitelmia vastustettiin myös Suomessa laajasti erityisesti presidentti Tarja Halosen johdolla ja transatlanttisten suhteiden ylläpitäminen oli hyvin haastavaa. Oli kiusallista luvata mitään tukea ja osallistumista sotarumpuja soittelevalle Yhdysvalloille, kun juuri YK:n tukea ei ollut tulossa. Suomen asema pienenä EU-jäsenvaltiona perustui silloin niin kuin nykyisinkin kuitenkin sääntöperusteiseen YK:n johtaman maailmanjärjestyksen kunnioittamiseen.

Keväällä 2023 ulkopolitiikka on jälleen keskeisenä osana eduskuntavaaleissa. Tällä välillä oli Yhdysvaltain vahva sotilaallinen läsnäolo Afganistanissa 2001-2021 sekä presidentti Donald Trumpin aiheuttama turbulenssi ja epävarmuuden jakso 2017-2021 transatlanttisissa suhteissa. Mukaan mahtui myös maailmaa mullistanut koronapandemia 2020-2021. Suomi osallistui ISAF-operaatioon ja ylläpiti suhteita Yhdysvaltoihin myös oikukkaan, epävakaan ja erityisesti epäluotettavan Trumpin hallinnon kaudella. Venäjän aggressio alkoi 2008 Georgiasta jatkuen Ukrainaan 2014 ja täysimittaiseen sotaan 2022. Selkein ja tärkein muutos tällä välillä on ollut

Euroopan ja Yhdysvaltain tiivistyminen Venäjän uuden aktivoituneen uhan, törkeän ja raakalaismaisen hyökkäyssodan edessä.

Henri Korhonen 24.3.2023