Kuinka kauan sota kestää

Kuinka kauan sota kestää

Arviot sodan kestosta vaihtelevat suuresti. Tämä on ymmärrettävää, koska sodan kesto riippuu monen tekijän summasta. Tällä hetkellä Venäjän osalta kestoon vaikuttaa huollon kyky vastata haasteisiin ja toimittaa tarvittava materiaali ja palvelut sekä täydennykset.

Ukrainan kannalta siitä, saako se tarvitsemiaan raskaita aseita käyttöönsä.  Aseiden määrä ja laatu ovat Ukrainalle tärkeitä. Henkilötäydennysten kautta tulleiden kouluttaminen ja siihen tarvittava aika näyttelee molemmilla osapuolilla seuraavien kuukausien aikana tärkeää roolia.

Ukrainalla on taistelutilanteessa käytettävissään uuden teknologian tarjoama reaaliaikainen tai lähes reaaliaikainen tilannekuva; niin makro- kuin mikrotasolla. Tiedustelutiedon laatu ja sen tarjoaman modernin, nopean ja tilannekohtaisen tiedon hyödyntäminen taistelutilanteessa, on osoittautunut hyvin tärkeäksi sekä taistelunjohdolle, että taistelutilanteessa toimivalle yksikölle, joukkueelle, ryhmälle ja vaikkapa taistelijaparille.

Hyvä tilannekuva lyhentää sodan kestoa edistämällä johtamista, sillä perinteisen tavan mukaan toimivan tiedustelun tilannekuva on jatkuvasti enemmän tai vähemmän myöhässä. Tällöin myös taistelun johto on myöhässä.

Teknologia ja uudet asejärjestelmät vaativat joukoilta paljon perehdyttämistä sekä harjoittelua. Koulutus vaatii aikaa. Myös taistelijanperustiedot- ja taidot vaativat koulutusta hengenpitimiksi, jotta tuliasemassa pärjää. Yksittäisen taistelijan ja koko joukon motivaatio on tärkeä.

Aktiivinen rauhanhieronta on useissa kriiseissä osoittanut, että neuvotteluilla kriisin tai sodan pituutta voidaan lyhentää. Alkutilanteen vuoksi rauhanneuvottelut eivät ole päässeet Ukrainan ja Venäjän välillä kunnolla alkuun.  Myöskään kansainvälinen mekanismi ei ole voinut saavuttaa tuloksia, koska toinen sodan osapuoli on YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen. Kuitenkin tällä hetkellä olisi joitakin mahdollisuuksia avata neuvottelut.

Talviasemiin

Kelirikon alku ja talven tulo rajoittaa maavoimien operointia. Alueella sijaitsevat kestopäällystetyt tiet helpottavat huoltoa. Liikkuminen kestopäällysteisillä teillä onnistuu, mutta arolla, teiden ulkopuolella, liikkuminen on kohta mutavellissä kylpemistä. Asemiin ajo pyörillä varustetun kaluston osalta, mutta myös telaketjuilla liikkuvien vaunujen kohdalla, muodostunee vaikeaksi, ellei mahdottomaksi.

Toisaalta vuodet eivät ole veljiä keskenään. Eri vuosina tilanne voi vaihdella, riippuen sateista ja pakkasten tulosta.  Säätieteilijä ovat ennustaneet, että talvesta tulee kylmä. Routa jäädyttää maan ja maapohja kestää liikkumista kevääseen asti. Tuuli aukealla arolla on hyytävän kylmä.

Sotahistoria on opettanut kunnioittamaan ”kenraali talvea”. Opetuksen kylmyydestä sai Napoleonin sotajoukko perääntyessään länteen v. 1812 ja 1942–1943 operaatioalueella toiminut saksalaisten 17. armeija, komentajanaan kenraalieversti von Kleist.

Satelliittikuvista ja muusta kuvamateriaalista on nähtävissä osin talviasemien valmistelut, panssariesteiden rakentaminen sekä aiotut puolustuslinjat. Kuvien perusteella ainakin osalla ukrainalaisia näyttäisi olevan aika hyvät korsut lämmityksineen sekä aggregaatteineen. Käytössä on moduulirakenteisia, tehtaassa valmiiksi valettuja korsuja ja pesäkkeitä, Jotka upotetaan maahan. Nähtäväksi jää kestävätkö ne esim. 155 mm:n tykin kranaatin osuman katolle.

Toimettomaksi ei jää kumpikaan osapuoli. Ukraina todennäköisesti pyrkii ottamaan haltuunsa Hersonin kaupungin lähiviikkojen aikana. Siihen viittaa operaatiohiljaisuus ja alueella tapahtuvat asiat.

Venäjä on valmistellut rintamansa syvyydessä taka-aseman.  Eli mahdolliseen vetäytymiseen taakse talviasemaan on valmistauduttu. Venäjä tyhjentää Hersonia siviileistä, mutta tuo kaupunkiin joukkoja. Se ei myöskään varmasti haluaisi taistella selkä jokea vasten. Em. toimenpiteet viittaavat siihen, että Venäjä aikoo vetäytyä järjestyneesti kaupungista.

Talviasemaan vetäytyminen on osa Venäjän traditiota. Tällä hetkellä oppi sopii hyvin sille, koska talviasemassa se voi koota joukkoja kouluttaa ja varustaa niitä ja valmistautua kevät/kesähyökkäykseen. Ajan voittaminen on Venäjälle nyt tärkeä, se tarvitsee muutamia kuukausia aikaa uudelleen ryhmittyäkseen. Se pyrkii vakauttamaan rintamalinjan.

Räjäytetäänkö Nova Kahovkan pato

Muistamme kuinka jatkosodan aikana joulukuussa vuonna 1941 neuvostoliittolaiset räjäyttivät Poventsan kanavan sulut (nykyisin Belomorsk), jolloin kymmenien metrien korkuinen vesivalli peitti suuren osan kaupungista ja aiheutti suomalaisille joukoille suurta vahinkoa.

Venäjä on asettanut räjähteitä, eli panostanut Kahovkan vesivoimalan padon. Padon räjäyttäminen aiheuttaisi valtavan ja nopean tulvan Dneprjoen rannoilla sijaitsevissa asutuskeskuksissa, mukaan lukien Herson. Samalla se veisi Krimiltä makeanveden lähteen vuosiksi. –  Sotaa käyvät joukot yleensä panostavat rintaman läheisyydessä sijaitsevat sillat, joskus myös valmiiksi, jotta ne voitaisiin räjäyttää, vaikka tarkoituksena ei olisi räjäyttää siltaa tai patoa kuin siinä tapauksessa, että vihollinen hyökkäisi yllättäen sitä kautta ”niskaan”. Kahovkan padon yläreunan kautta kulkee tie. Patoa tuskin tuhotaan, koska tuhoaminen muodostaisi Venäjälle ongelmia, mm. Krimin vesihuollolle.

Tuleeko talvioffensiivia

Suurtaistelun alkaminen talvella ei tunnu kovin todennäköiseltä. Hersonin valtausta voidaan pitää tärkeänä operaationa, mutta ehkä ei kuitenkaan varsinaisena suurhyökkäyksenä. Ilmeisesti kelirikko ja talvi aiheuttaa sotatoimien vähenemistä.  Mutta jatkaako Ukraina hyökkäystä Hersonin jälkeen. Se riippuu varmaankin siitä, kuinka hyökkäys sujuu. Onnistunutta hyökkäystä pyritään aina jatkamaan.

Talvella kumpikin puoli varmaan lähettää tiedustelu- ja tuhoojapartioita. Ukraina todennäköisesti partioita Dneprjoen alamutkan maastoon ja Hersonin yläpuolelle joen varteen. Venäjä puolestaan, häiritäkseen ja kuluttaakseen Ukrainan joukkoja sekä estääkseen joukkojen ja kaluston ylityksiä sillanpäänasemien hankkimiseksi,

Tuttu tilanne, mutta tällä kertaa Venäjä olisi aikaisemmin valtaamansa aluetta puolustava eikä hyökkäävä osapuoli. Tosin se taistelee Ukrainan maaperällä. – Tämäkin on yksi Venäjän käytössä säilyvä doktriini. Sotaa käydään aina mieluiten toisen osapuolen maaperällä, jos mahdollista. Poltetun maan taktiikka pidetään mielessä.

Näyttäisi, että taistelun osapuolet ovat valmistamassa talviasemiaan. Kaivautuminen ja asemien parantaminen liittyy hyökkäysten vähenemiseen ja paikoilleen asettumiseen. Tosin Venäjä on tuonut joukkoja Hersonin kaupunkiin. Onko tarkoituksena taistella loppuun saakka kaupungissa? Venäjän kannalta vetäytyminen taaksepäin lepoa ja täydennystä varten tuntuisi luonnolliselta.

Mikäli Ukraina onnistuu, se todennäköisesti pyrkii käyttämään saavutettua tilannetta hyväkseen ja etenee levittäen ja vahvistaen sillanpääasemia Dneprin itäpuolella. Ukrainan hyökkäyksen onnistuminen aiheuttaa Venäjän huollolle entistä suuremman haasteen.  Ukraina pyrkii usein vaikeuttamaan Venäjän huoltoa. Iskut pienin partioin huollon makasiineihin, ja esimerkiksi rautateiden solmukohtiin sekä ruoka-, ammus- ja polttoainekuljetuksiin varmaan jatkuvat.

Huollon kohteisiin ja kuljetuksiin iskeminen aiheutti tappioita Afganistanissa, koska venäläiset kuljettivat a-tarvikkeita, vettä ja polttoaineita kuorma-autoilla osittain varmistamattomia teitä pitkin.

Neuvottelukosketus tärkeä

Rauhanneuvottelujen aloittamiseksi on Venäjällä tullut esille hentoja aloitteita ja pohdintoja. Kuka sitten kelpaisi neuvottelijaksi ja varsinkin käynnistämään neuvottelut. Ranskan presidentti Emil Macron ja Suomen presidentti Sauli Niinistö ovat tulleet esille.

Osapuolet hyväksyisivät Macronin ja Niinistön todennäköisesti neuvottelujen avaajiksi. Tämä liittyy tuntemiseen ja neuvotteluihin ennen Ukrainan tilannetta. Macron ja Niinistö ovat olleet Venäjän presidentin kanssa puhelinyhteydessä kriisin aikana.

Presidentti Niinistö on tukenut vahvasti ETY-prosessissa. Hän otti viime syyskuussa YK:n Kokouksessa esille uuden ETYK-kokouksen järjestämisen Helsingissä Helsingin hengessä.

Ranskan ja Suomen presidenttien rooliksi tulisi saada rauhantunnustelut alulle ja mahdollisten vaikeuksien koittaessa tukea neuvottelujen jatkumista. Jos ja kun neuvottelut käynnistyisivät kunnolla, em. presidentit muuttuisivat eräänlaisiksi kummeiksi ja neuvottelujen suojelijoiksi.

Ukrainan presidentti Zelensky on todennut, että Ukrainaa edustavat neuvotteluissa ukrainalaiset. Tarkoittaa varmaankin sitä, että he haluavat pitää viime kädessä oman maansa asioista päättämisen omissa käsissään.

Rauhantunnustelut ovat aina tärkeitä ja neuvottelukosketusta pitäisi pitää yllä jatkuvasti. Tappiot, taloudelliset seikat, joukkojen kuluminen ja sotaväsymys lopulta synnyttävät toiveen rauhasta. Silloin on hyvä, jos neuvottelumekanismi on valmiiksi olemassa. Tällä hetkellä tilanne on vielä vaikea. Kumpikaan osapuoli ei haluasi luovuttaa pois neliösenttimetriäkään maata.

Valistunut veikkaus on, että sota voisi loppua aikaisintaan neljän tai viiden kuukauden päästä.

Synkempi arvio on, että se loppuisi noin neljän vuoden sisällä.

 

Kirjoittaja:

Henrik Kalima, KM

Toiminut YK:n kriisinhallintatehtävissä Syyriassa, Irakissa, Libanonissa ja Israelissa

Palvellut:

OPS FINBATT/UNDOF

UNIKOM, sotilastarkkailija November HQ, pohjoinen esikunta

UNIKOM HQ, koulutusupseeri. Irak

UNTSO, sotilastarkkailija Libanon

UNTSO HQ, henkilöstötoimiston toimistopäällikkö, Jerusalem

+1
Henriki Kalima
Kokoomus Pälkäne

s, Valkeakoskella,opisk. Itä-Suomen Yliopistossa
t. toimittajana, kliinisessä analyytiikassa, opettajana
Kriisinhallintatehtävissä: UNDOF FINBAT OPS Syyria
UNIKOM NHQ. Motor Transport Officer
UNIKOM HQ Irak, Training Officer
UNTSO UNIFIL, sotilastarkkailija Libanon
UNTSO HQ, Henkilöstötoimiston toimistopäällikkö, Jerusalem
Harrastukset:
Veneily, soitto orkesterissa, puutarhanhoito

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu