Pieni rakhausruno
Ukko ja akka käveli
Syysaurinko niitä siveli
Net kävi kylässä
Ja hauvvoille kynttilät sytyttämässä
Ja vähän sieniäki kerräämässä
Kaupallinen yhteistyö
Sähköauto alle 40 000 eurolla – tässä kuusi kiinnostavaa poimintaa
Inspiroijjuin vissiinki teän rakkausjutuistako teiloli täälä ja siis on vieläki niin monia rakkausjuttuja. Kannoin siis korteni kekhoon, eläköön rakhaus.
Ja pittääpä vielä selittää, mie en juuri puhu parisuherakhauksista ylheisesti, mutta nyt innostuin tuon verran, jess ja hauskaa iltaa!
Ilmoita asiaton viesti
Fiini potrettiki. Mieki pruuvaisin jotaki piirtää tai maalata, muttako mullole semmosta skanneria, millä sen sais framile. Rievattu soikhoot.
Mutta kuvien maalaaminen on kans hyä homma. Mieki maalaisin elämän färeilä, keltasela, punasela ja siniselä.
Ilmoita asiaton viesti
Ja Hilikka. Olenkos mie sanonu sulle koskhaan, että solet ihana ihiminen. Sie sait minutki freistaamhaan runnoutta. Eikä minua ees hävetä tuo könkkö rusthaus. Ko minua vain avarasti naurattaa.
Ilmoita asiaton viesti
Mulla tuo runosuoni ei ole koskhaan oikein kukkinu. Mutta miepä yritän korteni kekhoon tällätä. Tämolis kansakoulussa lyijykynän jyrsimisen paikka. Mie valehten, jos sanon, ettei sole mikhään.
hmmmmm…
hmmmmm…
Tämole mulle ees aktuelli aihe mitenkhään…onneksi.
Ootasta ko mie freistaan.
…………………………………….
Tässä mie olen. Keskelä.
Keskelä menheitten rakhaitten; keskelä olevien rakhaitten; keskelä tulevien rakhaitten.
Menheitä rakhaita mie muistan.
Nykyset tahtova jäähä hunninkole. Niitäko pittää ittesthäänselvyyksinä.
Ja tulevat, kaikki pienet kläpit ja net joita en ole oppinu ees tuntemhaan, net oottava sielä matkan päässä minua. Kattova kohti ja hymmyilevä.
Tässä molen kaiken keskelä. Vähäsen kohmeessa, mutta kuitenki elävänä.
Sole ko lähteä.
Ilmoita asiaton viesti
Mieki avarasti nauran nyt, siis kiitos ja olipa hieno runo, siis tosi hieno. Ei net taijja muilakhan olla kuule sen kummempia. Ottasit sen tuosta ja pokkanan panisit framile omana plokina ja sois siinä.
Ei mullakhan ole mithän skanneria, mie puhelimella kuvasin.
Sieki olet ihana ihminen, mitäs met ihanat, kohmeiset ja eläväiset, miten millonki.
Ilmoita asiaton viesti
Mie nauran lissää…
Siton vähäsen vaikea näin alku vaiheessa runoilijan urraa aatela opjektiivisesti. Ei sollu minustakhaan paha. Mie vähän ittekki yllätyn, että sunkhaan se minunkhaan pää ole puusta tehty. Ainakhaan kakkosnelosesta.
Kiitosia kannustuksesta, ja Margaretallekki tuone alapuolele.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Hilkka iloisesta akvarellista!
Mä on kans aatellut ,et jottain kuvi olis välil kivoj, mut ko mullakaan ei oo skanneri, puhelimellani on vaikeata saada noin hyvi onnistuu
Oikke heikunkeikun hattu ukol.
Miekin tykkäsin Merjan runost ja vois tosiaankin laittaa oman blogiin, se olis hyvä alustus. Vois tulla monenmoista kommenttia.
Ilmoita asiaton viesti
Heikun keikun ja kiitosta ruutun täyeltä!
Ilmoita asiaton viesti
Hilkka on se mukavaa, kun voi inspiroitua ja pystyy siihen! Kaik ei pysty.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Irja ja joo mie pystyn ainaski innostummaan, mutta lopputulokset on mitä millonki!
Ilmoita asiaton viesti
Sama täällä.
Ilmoita asiaton viesti
Hieno elämänmyönteinen runo ja hieno on myös piirustus.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos ja hienoa iltapäiväaurinkoa sulle ittele kans!
Ilmoita asiaton viesti