Minun Lappini, ensimmäinen ja toinen laulu
Minun Lappini, ensimmäinen laulu
Tänhän se tapahtu
Laphiin tuli kesähelle
Kamarissa mie panin sukukuvat onnistunheesti seihnään
Köökissä siirsin maustehyllyt hellan yläpuolele
Niin että mahtuu kaminan ympärille märät vaatheet kuivahmaan
Sitte mie vain hain vintistä net pienet paperipussit
Joitten pääle molin kirjottanu lapun:
"Hilkka laitto nämät tämän arkun pääle 25.7.2013 klo 16
Äitin ja isän ja minun juttuja
Älä vie muuale!"
Ja nyt molen valhmiina kattohmaan niitä juttuja
Mie alan kirjothaan runoja ja juttuja
Niitten juttujen inspiroimana
Mie kirjottelen näitä täälä lapissa
Ihan niinko isä taivas näyttää ripottelevan tähtiä taihvaalle
Ei mithän erityistä syytä eikä pyrkimystä
Salaperäset on hommailujen tiet
– Hilkkapien 17.8.2015 klo 19.42
Minun Lappini, 2. laulu
Mie panin net äitin ja isän jutut laatikhoon
Ja painoksi pääle mie laitoin ouon painavan kirjan
Työ ja tulevaisuus 1977 – tietoja työmarkkinoista ja palkoista
Eikähän net tiehneet
Monet ammatit kokohnaan kaohneet
Ja rahaki vaihtunu markasta euhroon
Olenkohan mie ittekki vaihtunu
En ainakhaan tieny miekhään 1977
En ois ikinä itte keksiny
Mitä mulle kuuluu nyt
Iloa ilma täynä
Kiitollisuutta elämästä
Minun pieni elämä
Siinähän se ja tässä
Ellää ja muuttaa muotoaan
Niinko tuo mitä näen tuosta ikkunasta
Sininen kirkas taivas
Mätikköinen tummasammalinen maa
Valkosina hohtavat koijjunrungot
Aurinko kiiltää lehillä
Puoli runkoa hohtaa valoa
Toinen puoli tummaa
Jossa vielä tummempia kohtia
Aurinko paistaa kaiken takana
Yllä ja alla
Sammalet ja varvut ja koijjut
viehneet valoa maan allekki
– Hilkkapien 18.8.2015 klo 8.12
Hilkka Anneli, kiitos hienoista runoista. Kait olet lukenut Samuli Paulaharjun Lappirjoja, joista on tullut uudet painokset:
Taka-Lappia
Sompio – Luiron korpien vanhaa elämää
Lapin muisteluksia
Ne on uudelleen julkissut Salakirjat:
http://www.salakirjat.net/category/48/samuli-paula…
Ilmoita asiaton viesti
Ai mahtavaa, kiitos kommentista ja linkistä, hienoa! Ja mullon kotona semmonen oiken vanha sen kirja ja paras, mikä tullee miehleen on Yrjö Kokon Sudenhampainen kaulapanta, puhunkohan hullujako en voi nyt tarkistaa, non kotona. No Nils-Aslak Valkeapäästä kans tykkään ja sattumalta Hesingissä Kansallisteatterissa pääsin kattoon sen elämäntarinasta kertovan esityksen. Lappi on.
Ilmoita asiaton viesti
Hilkka Anneli, on 4. syyskuuta illalla lähtö Inariin, Partakon korpimaisemiin pariksi viikoksi. Paluu ehkä Kittilän ja Kolarin kautta jokivartta pitkin Tornioon ja siitä sitten etelään.
Pitäisi keskittyä parin tiedeartikkelin kirjoittamiseen, mutta katsotaan riittäkö aurinkopaneeleiden sähkö. Ylimääräiseen netteilyyn ei varmaankaan riitä 😉
Ilmoita asiaton viesti
Nettihän täälä horjuu muutenki ja miepä vilkutan sulle, jos Inahriin pääynko lähen täältä Länsikairasta, tämä mökki on Enontekiön peräkylässä, täälä Kilpisjärventien varressa. Meinasin tulla Inarin kautta, mutta son paha se Pokan tie: kethän ei mishään ja kivet vaan kolisee auton pohjaan kymmeniä ja taas kymmeniä kilometrejä. Siis oisin tullu Kautokeinon kautta. En ees ole sielä koskhaan menny, Inarissa kyllä.
Mitähän tiedeartikkeleita sie kirjotat? Ja aurinkopaneelit ois hyvä tääläki, muttemmie ossaa semmosia laittaa ja muutenki kokkeilen ellää täälä mahollisimman vähin muutoksin. Täälähän molen niinko ittessäni, saanu ittestäni kiini ja ihan helposti, Oulussa ote meinaa koko ajan irrota ja hymynaama ja syänmerkki!
Ilmoita asiaton viesti
Kerran elämässäni kesällä Lappiin haluaisin. Olen siellä nuoren kolmena talvena ollut ja kerran Biologisella asemalla syksyllä Kuusamossa. Kiutaköngäskin tuli nähtyä ja koskikarakin. Kilpisjärvi oli ensimmäinen Lapin tuttavuuteni. Upeat maisema. Niitä en ikinä halua unohtaa. Kemijärvi toinen. Sellaista herkkua ja sinä saat nauttia siitä useastikin. Ihanaa sellainen.
Ilmoita asiaton viesti
Sinuakihan on Lapinhulluus sipassu, son terhveellinen tauti ja mie omasta puolesta ihmettelen ittekki, kuinka mullon tämmöstä, että on mahollista ellää näin, että on tämä mökki ja lappi ja sitte Oulun ihana koti, elämälle kiitos!
Ilmoita asiaton viesti
Lapin laulut luettunna,
paita päälle puettunna,
ostin tänään uudet värinapit,
kohta roikkuu taulujani kaikki naulat sekä tapit.
Ilmoita asiaton viesti
Mie luulin, että uusi paita ostettununna
Mutta soliki uuet värinapit haettununna
Ja paita vain pääle puettununna
Parasta sonki värejä osteskella
Rumat net vaatehilla koristelullaa
Ja mie olenki sinua muistanunna
Viime talviset projektit kiitoksella
No mithän met keksimämmä
Sitäpä ei muut tiä
Eikä kukhan
Emmä met ittekhään
Syksy kertoo
Eikä kukhan vartoo
Elämä näyttää ja met kiitämä ja syänmerkit meile!
Ilmoita asiaton viesti
Syksy tulloo
meihin uudet kujeet sulloo,
silloin ei oo tiloista pulloo,
ku meidän peli rulloo…
Ilmoita asiaton viesti
Voi teitä vekkuleita.
Keksitte kaikenlaisia haikuleita, runojen pätkiä,
ilojen hetkiä.
Ilmoita asiaton viesti
Runojahan molema näköhjään alkahneet kaikki punohmaan ja syänmerkki!
Ilmoita asiaton viesti
Minun Lappini, kolmas laulu
Heinänkorret huoju ihan vähän
Aavistuksen verran
Aamuvalossa
Itte aurinko oli vielä vaaran takana
Ympäristövaikutukset ja maisemoinnit
Luoja varjelkhoon minun pientä päätä sanoilta
Ja käsitteiltä
Joita en ees käsitä
Mutta mites mie sitte näitä lauluja laulasin
Runoja punosin
Sanan mahtiahan se mieki käyttelen
Mieki
Tyär pieni revontulten maasta
No porisemalla heinänkorsien kans
Mie
Niin tasavertanen sen aamullisen heinänkorren kans
– Hilkkapien 19.8.2015 klo 8.59 just sillonko aurinko käänty häikässeen tuosta pöyänlaijjalta ikkunasta minun silhmiin.
Ilmoita asiaton viesti
Minun Lappini, neljäs laulu
Sininen taivas korkealla
Sammalmättäitä kaikkialla
Vettä ja kylmää sammalien alla
Hilkkapieni mielellä valoisalla
Viikatheen hiijjoo liippasimella
Heinät ja paijjut lähtee loitumalla
Korret korttuu
Varret varttuu
Kaikki molhan saman sinisen taihvaan alla
Samalla suurella elämänlauttasella
Toiset korttuu
Toiset varttuu
Korret ja varret korttuu varttumalla
Viikatheet viuhuu vilahtelemalla
Hilkkapieni mielellä valoisalla
Vettä ja kylmää sammalien alla
Sammalmättäitä kaikkialla
Sininen taivas korkealla
– Hilkkapien 19.8.2015 klo 14 Hellepäivä!
Ilmoita asiaton viesti
Ai että minä tykkäsin tuosta suuresta elämänlautasesta, Hilkalle suuri elämäntäyteinen halaus!
– ja muistakin, vaikka en nyt kaikkien nappeja painelekaan 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Seija kiltti, juuri tuo kohta:
Kaikki molhan saman sinisen taihvaan alla
Samalla suurella elämänlauttasella
On vaan niin hienosti sanottu, että kun puheenvuoronkin polvästit tajusivat tuon totuuden, joka noista sanoita muodostuu! Ehkä olisi vähän vähemmän vihaa teksteissä.
Hilkalla kaunis kiitos mahtavasta kuvasta elämää!
Ilmoita asiaton viesti
Minun Lappini, viides laulu
Pieni hilkka ämmilöinen
Kattoopi kuluvaa päivää
Ilman mithän huolen häivää
Oi sie ihmeellinen Lapimmaa
Sie mökki ja mätikköinen pihamaa
Sie minunki lauluja kannat
Sie parastas koko ajan annat
Kauhniit on aatostein rannat
Tuollon sarvikuonot
Tuolla vunukat siloset
Tuola markkinat kansainväliset
Nojoo lähti laulu kulkemahan
Näillä heltteisillä elopalkisilla
Laulu kulkekhoon menojansa
Ämmi menkhöön polkujansa
Elon vaphaan onnessansa
Lauluja uusia muassansa
Taskut idea-aihioita pullolansa
Viskoo net pitkin vaaran laitaa
Eikä kule tietä kaitaa
Kulkee niinkuin taitaa
Laulun laulo, näin sen tähän laitto
Ja konheen kannet kiini taitto
-Hilkkapien, 20.8.2015 klo 13.06
Ilmoita asiaton viesti
Minun Lappini, kuudes laulu
Aurinko kiertyy vaaran takkaa
Valasee kauas avaruutteenki
Valasee
Muuttuu
Poistuu
Niinko tuli
Vesi
Maa
Ilma
Mie
Eikä pisaraakkaan mene hukkaan
– Hilkka Laronia 21.8.2015 klo 7.01
Ilmoita asiaton viesti
Ninun Lappini, seitsemäs laulu
On lauantaiaamu
Ollu aika lämmin yö
Ei ainakhaan pakkasta
Panin pari kalikkaa kamihnaan
Aukasin ration
Sielä Eppu kyssyy, kenelle lauluni teen
Mie kävin panheen ration kiini
Nyt mie laulan itte lauluani
Tuli hiljasuus
Panin silmät kiini
Olen täälä lapinmökissä
Mätiköitten päälä on koijjunehtiä
Keltaset lehet kuorruttaa maita
Vaivaiskoijjut meni toissapäivänä ruskeiksi
Ja taas tullee lämmin päivä
Niinko minun syän on lämmin
Olen tämän maailman asukas
Niinko met kaikki
Pienet ikiaikaset sielut
– Hilkka Laronia 22.8.2015 6.02
Ilmoita asiaton viesti
Minun Lappini, kahdeksas laulu
Nyt son kesä Lapissa suloinen
Elokuisella säällä
Linnutki laulaa
Ilosella päällä
Mutta kyllä puitten lehet
Keltaisilta jo paljon näyttää
Korret sammalet pursutki
Väriä jo käyttää
Kiitos sie Lapinmökki pienoinen
Paras taas olet ollu
Muistot, kuvat, kirjat
Syämmeni kiitollisuuella täyttää
– Hilkkapien 23.8.2015 klo 6.08
Ilmoita asiaton viesti