Päivänsäe

Ensin mie ihmettelen, kumpi meistä on hullu
No lähen kulkheen sen päivänsätheen kans
Se sannoo ittehään päivänsätheeksi ja luulee olevansa jotaki
Mutta sitte sanon sille, ettet sie mikhän päivänsäe ole
Ja mikä helpostus, siis hälle ittelheen
Ei hän ole minkhään valtakunnan eikä auringon päiväsäe
Sitäköhänse ittensä kaottaminen on
Luulla olevansa jotaki eikä ookhaan sitä
Semmosta leikkiä met leikimä
Otama kirjaimellisesti mielikuvat ja leimat ittestä ja toisista
Voi taihvaanvallat, non vain niinko yläajatuksia meistä
Molhan jokhainen paljon enämpi
Molhan aivan muutako arvonimemme tai ammattimme
Olhan hyviä ja pyhiä ja jotaki muuta ja enämpi!
– Hilkka Laronia
Justiinsa!
Taidatkos tuota selkeämmin sanoa, selkeämmin kuvata!
Ilmoita asiaton viesti
Hilkka, tuossa lyhyessä kirjoituksessa on ajatusta ja ajateltavaa.
Ilmoita asiaton viesti