Kolmas yksinpuhelu Armon kintereillä
Kirjan kolmas luku, Pyöveli Järvinen ja sukupolvien kärsimys, Jukka "Käpylän pyöveli" Järvinen
_________
– eihän meillä mithän turvaa ole, mie kuulin Estoniasta Kaukovainiolla kotona pöyän ääressä, ratiosta tuli uutiset ja olin tietenki just heräny ja se selostus meni jotenki kaiken läpi minussa, maailma huojahtiko kuuntelin, otin pöyän laijjoista kiini, en kereny suojauttuun. Siittä sitte tajusin, tätähänse elämä on, kuolemista. Se anto elämisen rohkeutta.
– läsnäolo on elämä, ei meilä muuta olekko tämä hetki ja läsnäolo siinä, mikä suuri ajatus, tietosuus tästä toellisesta konkreettisesta hetkestä ja yhtä aikaa tietosuus omasta sisäsestä maailmasta, joka on siis minussä, ei maailmassa.
– sota on vieny niin paljon, sota vie eikä tuo, sota ei tuo rauhaa, se tuo kärsimystä, tuhoa ja raatoja. Sota on hulluutta ja jokhainen sotavarustautuja on hullu, sekopää, ellää epätoellisuuessa, terapiaan vaan laittaa lukien kattohmaan sisäset motivaationsa.
– tasa-arvo on kohtaamista, miehän olen ruukanu sanoa, että koen hillitöntä tasa-arvoa kaikkia kohtaan, rakastan kaikkea ja joka ihmistä. Ilman vaatimuksia itteltä ja toisilta, semmosenako olhan ja ilmennyttään. Son tasa-arvoa se. Ilman mithän hienostelua. Ei tarvita tietynlaista käytöstä, ei analysointia eikä menneitten kuutioimista. Tasa-arvo on tässä ja nyt. Tai sitte sitei ole. Kaikki hyvin.
Rakhauella hilkkapien
Elämä on kuolemista ja haavojen nuolemista. Tai sitten se on syntymistä ja uuteen asiaan ryhtymistä. Se on itsestä kiinni miten elämäänsä asennoituu.
Ilmoita asiaton viesti
Siis mie tehin runokommentin tähän, mutta sei siis tullu tai pysyny, minun kännykkä pitäs olla ihan ok-vehje, mutta jouvvun joka kerta tai ainaki joka päivä kirjauttuun uuestaan tänne, muile foorumeille ei koskhaan, onkhan tässä joku asia, jota en hoksaa.
Nojoo, kiitos asiakommentista Ari, en muista, mitä aattelin kommentissa ja nyt hyvvää yötä ja kiitos!
Ilmoita asiaton viesti
Ja tiedoksikko kysyttiin, siis ko sanon, että tykkään kaikista, ei tarkota, että teen kaikkien kans yhteistyötä, yhteistyö on taitolaji, jotei voi kaikki tehä kaikkien kans kaikessa.
Yhteistyön totteuttaminen edellyttää monien asioitten yhteen sopivuutta, eikä siis kaikkien tartte tehä eikä voi tehä kaikkien kans yhteistyötä.
Yhteistyö perustuu ajatelttuun sopimukseen, jossa on kaks tasavertasta sopijapuolta, pakko ei ole tehä kenen kans tahansa yhteistyötä, vaikka tykkääki kaikista tai siis siittä toisesta.
Tajuaakos tästä, mitä yritän sanoa, minusta tämon ittestään selvää aikusille ihmisille?
Ilmoita asiaton viesti
Hlkkapien,onko kukaan jo maininnut, tuli vaan mieleen 🙂
https://fi.wikipedia.org/wiki/Synkk%C3%A4_yksinpuhelu
Ilmoita asiaton viesti
Oih Seija ihanin, mulla kukku mielessä, että mikähänse ittensä kans puhelu on, mutta son siis yksinpuheluko viishaakki niin sannoo. Pittääpä kattoa tuota linkin asiaa tarkemminki, en ole lukenu tuota kirjaa.
Ilmoita asiaton viesti