Viies aamuyksinpuhelu Armon kintereillä

Taru Hallikaisen kirjan viies luku, Armollinen vihollinen, Gazale Giray-Öngörur
_____

– hyvä tarttuu ihmisestä toisseen ja niin tarttuu pahaki, pahan kans pitäs olla tarkkana, ettei tartuta etheenpäin, pitäs kesyttää oma vihansa, ettei tarttus pahhaa etheenpäin.

– onko armoton ihminen katkera vai vain myötätunnoton, onko armoton tunnoton ja ittekki vereslihalla, ihmisellä on ohut nahka.

– uskonto ja politiikka on ussein armotonta toisinuskovia tai toisinaattelevia kohtaan, josset ole meitä, olet meitä vasthaan, puhas ja aatteellinen, ahas ja puutteellinen.

– se oma tottuus on ase, vaarallinen ase, sen kanssa sitä loukkaa kaikkia, oman yhen ainoan tottuutensa kans kolhii itteä ja kolhii muita ja meissä ittessä oleva pieni lapsi itkee, sisäinen lapsemme kärsii sen meän oikean tottuuen kahleissa.

– ihminen ellää helposti armottomassa maailmassa, ellää ittensäki kans viholliselämää, haukkuu itte ittehään ja jatkuvasti ja joka asiassa ja koko ajan, eikä luota mihinkkään, kaikessa on uhka, vaara vaanii joka nurkan takana, häätyy pelätä alvahriinsa.

– minkälaisessa maailmassa sie itte elät, soassa vai rauhassa, luottamuksessa vai pelossa, vihassa vai rakhauessa, mie olen nyt semmosessa suunnassa, että jätän yhteiskunnalliset epäkohat pois puhheistani, muttei sole helppoa, mutta hetikko hoksaan, perruutan pois, sanon perun perun perun, ja siirryn rakhauen ja luottamuksen maailhmaan.

– niin, jee, armo on rakkautta, armohan on toelaki lahja ihmisen maailmassa, armolahja, vaikka on se salhaisuuski, niinko Taru toteaa kirjassaan, armo on salaisuus, mutta mikä ihana salaisuus, sillain uskallan sanoa.

Rakhauella hilkkapien

hilkkalaronia

Kaikilla ihmisen oikeuksilla ❤💙💜💛 Tyhmiä aatteleva ja kyselevä inhimillinen, monipuolinen ja sosiaalinen ämmi Oulun kaupungista, kesäsin Euroopan katolta, Enontekiön peräkylästä. Ilman mithän puoluetta, ideologiaa, uskontoa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu