Aamuasemalla

Aamuasemalla

En tiä tottuuksia, en korosta omia mielipitheitä, aattelen omiani ja luotan elämän viissautteen.

Se Isä meidän -ruokkous on täyellinen, mie leppään siinä, tapahtukkoon tahtosti, vaikken tiä kenen tai minkä tahto. Luotan, että kaikki mennee oiken ja on seki, että mikä on tärkeää, mikä ei, sekhän eijjoo minun käessä.

Herrat ja johtajat vie kansoja sottiin, sota tuhoaa ihmisiä ja koteja ja vain valtaapitävien junailujen ja mieltteitten takia. Ei kenenkhän pitäs alkaa tykinruuaksi, johon tavalisia ihmisiä manipuloihaan. Sotien voitto on iso raha ja raha tuo valtaa.

Pelko eikä moralisointi eikä propaganda ei saa minua mitenkkään huohnoon olhoon, uskon, että hyvhään menhään ja vauhti vain kiihtyy.

Ei meile kerrota, mitä on tapahtunu tai tapahtuu nyt, ei sitä voi kukhan kertoa toisele ihmiselle.

Meilon jokhaisella se oma elämä, oma kupla ja Luonnonlait ja joku Maailman viissaus hoitaa loput.

Minun kuplassa sattaa vieläki vettä, mutta lähemä Hertan kans aamulenkile ja mie kiitän maailmankaikheutta ja kaikkea enkä viitti ees lukea, mitä söpötin tuohon alkhuun, eihän sillä ole väliä.

Joo, tämoli pikku-aamu-asema, jossa lenteli epämääräsiä, viattomia ämmin ajatuksia, ei tarkotettu uskottaviksi eikä väittelyn aluksi eikä lopuksi, vaan ämmijunavaunu jatkaa toisten vaunujen kans seikkailuja sfääreissä ja täälä ja tuolla puoleen ajan, henkimaailmoissa ja ajatushautomoissa, jee kiintosaa päivää kaikile.

Kirjotan kirjaa #älänujerru
https://www.laronia.com #saajakaa