Ennoo enkä haluakkaan olla mikhän
Ennoo enkä haluakkaan olla mikhän
Koko ajan erilainen kiellethään, kaikki epäselvä siivothaan piihloon tai väitethään tutkituksi tai turvallisuuen nimissä määritelhään joksiki, pesthään pois tai ainaki yritethään pestä pois.
Piethän toisia tyhminä, että tyhmemmät ja vääräoppiset ei erehtys niin neuvothaan ja paasathaan, miten asiat oikeasti on.
Ooksie heränny, ookko uskossa, ookko Jeesuksen seuraaja, skeptikko tai epäilijä, kysseenalaistaja, oot luvattoman kamala ja uhka yhteiskunnalle.
Villit ja vaphaat viis veisaa järjestelmistä, ismeistä, opeista ja ellää ja nauttii vain?
Totena väitethään, että ennenko kuolet, sitte ainaki alat uskoa jumahliin.
Niin ja seko heilä joilaki on se ainoa oikea uskonto, ihmettelen semmosta. En halua, että minua sanothan kristityksi tai miksikhään.
Oon vain mie, elämän läppi, yks pieni jumalan valtakunta, josson kaikkea, mitä elämä tarttee, joka leikkii ja ellää ommaa jumalan valtakuntaa.
Siis elämä on joku niinko jumala, jos sillain näkkee, mie näen niin.
En välitä kieltää, en väitellä enkä taistella, oon huono keskustelheen oikeaoppisten kans, mutta jotaki tämmöstä sanosin sanojille, jos ossaisin paremmin sanoa, hahahhahaa minua.
t. hilkkapien ja ihanaa päivää kaikile, pus pus pai pai!
Väskyn pohjalta 13
https://www.laronia.com/runo3.html
Kommentit (0)