Hevosien ja lehmien muisti

Naapurissa oli kyläseppä. Hänellä oli tapana jähmettää vikuroivat kengitettävät hevoset kauhusta paikalleen pieksemällä isolla kettingillä. Aikaa kului ja hevonen tuli uudelleen kengitettäväksi. Hevonen murjoi heti sepän seinää vasten, ja kylkiluita meni poikki. Hevonen muisti edellisen pieksemisen.

Eräs isäntä meni talvella reellä kilometrien päähän tuttavan luokse käymään. Isännät olivat juopotelleet. Hevonen ja rekeen sammunut isäntä ilmestyivät illalla kotipihalle.

Pikkulapsena paimensin koko kylän lehmät yhteislaitumelle kaksi kertaa päivässä  yli kilometrin päähän. Tarvitsi vain kävellä perässä, sillä lehmät muistivat tarkasti monipolvisen reitin edelliskesästä. Palatessa muistivat jokaisen kotiportinkin ja jakaantuivat.

Tuli nähtyä lehmien kovia juoksukilpailujakin, kun haistoivat laitumelle kasvaneita tatteja.

hrautomaki
Sitoutumaton Kouvola

Idänkaupan parissa toiminut nykyinen eläkeukko.
Elämänkokemuksellani joudun toteamaan, että väite "Ikä on vain numero" on p-puhetta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu