Kaikki ei aina mene putkeen

Tuttavillani Jukalla ja Uulalla, rauha heidän sielulleen, oli tapana vapaa-aikoinaan ryypiskellä yhdessä. Itsekin olin usein mukana.

Erään kerran he olivat päättäneet kahdestaan maalata Uulan asuntoa. Viinaakin oli varattuna runsaasti, ja etukäteen oli nautittu työpuhtia pullosta. Työn alkuvaiheessa Jukka oli tönäissyt jalallaan ison pöntön maalia nurin lattialle. Näky oli niin masentava, että löivät heti pensselit santaan, ja keskittyivät Alkon tuotteisiin. Jälkeenpäin lähes kuivuneen maalimäärän siivoamisessa lattialta oli ollut kuulemma valtava työ.

Toisen kerran Jukka ja Uula alkoivat yhdessä tapiseeraamaan Uulan asunnon yhtä seinää. Työkunto oli heillä samanlainen kuin edellä. Työ tuli tehtyä. Jälkeenpäin Uula oli tuohtunut, kun havaitsi, että tapetin kaikki pikkulinnut lensivät selällään.

Erään kerran Jukka törmäsi asunnolleni, että lähdetään hakemaan Apa, rauha hänen sielulleen, kun Apa oli hyytynyt pellolle kaupungin lähellä. Jukka oli lainannut auton Uulalta. Niin mentiin, ja siellä pellolla se Apa makasi.  Vaistonvaraisesti kurkistin taaksepäin, ja perässä oli melkein kiinni poliisiauton nokka. Joku oli soittanut poliisit, että pellolla makaa kai kuollut mies. Hän ponkaisi heti pystyyn, että mukava kun tulitte hakemaan.

Poliisit laittoivat Jukalle pillin huuleen, ja hän puhalsi törkeän rattijuopumuksen lukemat. Poliisit kärräsivät Apan ja minut kaupunkiin, ja Jukan poliisilaitokselle. Jälkeenpäin Uula oli ollut taas tuohtunut, kun oli saanut haasteen käräjäoikeuteen rattijuopumuksen takia, vaikka istui kotonaan koko episodin ajan. Se haaste peruttiin, mutta sai sakot auton luovuttamisesta juopuneelle.

Mitä tästä opimme?

Viina ei sovi työntekoon, eikä minkään asian toimittamiseen.

+1

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu