Kuka on juonut miliisiasemalla vodkaa tupakka-askista?
Minä olen.
Entisessä Neuvostoliitossa ravintolat menivät aikaisin kiinni. Leningrad-hotellin, tai saattoi olla hotelli Astorian valuuttabaarissa olin pienen venakon seurassa. Hän oli erikoisen ärhäkkä, ja kaikki miliisit saivat kuulla kunniansa. Hänen ei kuulunut neuvostokansalaisena edes olla siellä. Tuli valomerkki ja myynti loppui. Eli kadulle kaikki. Siellä oli katumiliisi, jonka kimppuun tämä vanhahko neito kävi, että nyt pitää olla heti paikka, missä juoda vodkaa, koska minulla oli povitaskussa täysi pottu.
Nuori miliisi nöyrtyi, ja sanoi, että tulkaa perässä.
Menimme perästä korttelimiliisiasemalle. Siellä hän kolusi kaapit etsiesssään juomalasia. Venäläiseen kulttuuriin ei kuulu pullon suusta juominen – se on sivistymätöntä. Lasia ei löytynyt. Ratkaisin asian tiputtamalla tupakat taskuun, ja kaikki kippasimme vodkaa kovasta tupakka-askista. Tuli luettua kuulustelupöytäkirjojakin majurin työpöydän takana.Miliisillä ei ollut aavistustakaan olevansa ulkomaalaisen kanssa tekemisissä. Hätisti vain ajoissa pois, enen kuin majuri tulee. Kieli sujui koulun antama musta palttoo päällä. Olin naamioitu.
Heh, ihan tuohon en ole pystynyt, mutta olen juonut pontikkaa mehukattipullosta itäsuomalaisen tanssilavan nurkalla. Päähän meni kuin metrin halko. Sen jälkeen tapeltiin, heikosti kävi.
Ilmoita asiaton viesti
Itäsuomalaisen tanssilavan nurkalla ostin vodkapullon mustalais-elliltä. Hinnasta tuli kina kun huomattiin, että vodkaa oli jatkettu vedellä. Meitä oli koko joukko poikia, jotka eivät tykänneet Ellin pullosta.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa kaikki toimii, mutta Venäjällä kaikki järjestyy.
Ilmoita asiaton viesti
Entisenä ”vodkaturistina” voin todistaa, ettei esim. Veikko Lavi laulullaan ”Leningradin matka” liioitellut yhtään. -Omat muistot ovat pelkästään ”mieluisia.”
– Pieni episodi ensimmäisellä matkalla oli, kun olin kuullut että mm. suomalaisilla pornolehdillä saa paljon ruplia.
Oppaan varoituksesta huolimatta yritin kätkeä käsityölehteni Hesarien sekaan, ennen tullitarkastukseen menoa ja matkamme jatko viivästyi tullirikokseni takia.
Paluumatkalla opaskin oli kuitenkin jo ”rauhoittunut”, kun tullimiehet olivat
kiitelleet käsityölehdistäni ja sanoneet, että vessan ovi oli käynytyt asemalla tiuhaan…
Ilmoita asiaton viesti
Syksyllä 1974 jonotimme kaverini kanssa Tallinna Kaubamajan alakerrassa olleeseen Kevad-musiikkibaariin, joka oli paikallisten nuorten suosiossa. Jono oli pitkä, mutta paikalle saapui eestiläinen nuorukainen, joka tunnisti meidät suomalaisiksi. Hän kysyi haluaisimmeko päästä sisälle suoraan ja vastattuamme myöntävästi hän kysyi voisimmeko antaa hänelle yhden ruplan setelin kumpikin. Kaivelimme sen taskuistamme ja havaittuaan, että meillä oli myös purukumipakkaus, hän pyysi saamaan senkin.
Niine eväineen hän sitten pokkana käveli kymmenmetrisen jonon ohi ja koputti ulko-oven ikkunaan. Yrmeän näköinen ikääntynyt ovimies avasi uksen ja katsoi koputtajaa, joka ojensi hänen käteensä sitten kaksi ruplaa ja purukumipakkauksen samalla vinkaten taaksepäin meihin. Portsari vinkkasi meille silmäänkään räpäyttämättä huutaen samalla: ”Tulge sisse!”.
Sitten me kaikki kolme (mukaanlukien tuo eestiläinen nuorukainen itse, astuimme jonon ohi baariaulaan. Narikkamies siellä alkoi reklamoimaan, että meillä oli farkut jalassa – se ei kuulemma käynyt. Uusi ystävämme – Edward Megine nimeltään – kysyi sitten meiltä onko meillä vielä yksi rupla kummallakin. Ojensimme hänelle ruplat ja narikkamies otti ne viitaten meille, että voimme astua peremmälle.
Kun illanvietto oli ohi narikkamies ohi kulkiesamme kysyi jos haluaisimme vielä vodkaa mukaan jatkoille. Olimme hämillämme, mutta kun hän nosti tiskinsä alta kaksi pulloa vodkaa ja sanoi ”seitsemän ruplaa per pullo”, niin tulihan ne ostettua. Siitä kävelimme sitten ”Mäkisen Eetun” kämpälle vanhankaupungin laidalle ja jatkoimme illan viettoa. Tällaisia kokemuksia 18-vuotiaana Neuvostoliitosta.
Ilmoita asiaton viesti
Terveisiä Junnulta:
”VODKATURISTIT”
https://www.youtube.com/watch?v=t_Un8wo754E
Ilmoita asiaton viesti