Liikunnallisuus kannattaa koko elämän
Pienenä maalla liikuntaa oli yllin kyllin, ja se ominaisuus on säilynyt koko elämän, ja kahden erilaisen syöpätyypin hoitojen jälkeenkin. Käsipuntit heiluvat vieläkin, ja kyykkypunnerruksia joka päivä.
Lapsenakin otin juoksemalla kiinni harvinaisen albiinojäniksen kuten kuvasta näemme.
Hieno juttu tuo albiinojäniksen kiinni ottaminen ja kunnioitusta herättää nuo eläkepäivinä käsipuntit ja kyykkypunnerrukset syöpä hoitojenkin jälkeen.
Sinulla tuntuu olevan vahva periksiantamaton oma tahto! Sitä kuulemma ei pysty kehittämään, se on tutkijoitten mukaan synnynnäistä. Lieneekö sitten perinnöksi vanhempien geeneistä! Kenties!
Kiitos tästä, ajatuksia herättävästä kirjoituksesta!
Ja oikein hyvää alkanutta syksyä!
Ilmoita asiaton viesti
Periksiantamaton tahto tullut perintönä äidiltä, joka ei koskaan antanut periksi missään asiassa.
Ilmoita asiaton viesti
Onni oli sinulle saada periksiantamattomuus jo Äidin maidosta! Se auttoi varmaankin aikoinaan Idänkaupan reissuissa Neuvostoliittoon?!
Ilmoita asiaton viesti
En Neuvostoliitossakaan koskaan hätkähtänyt, vaikka vastaan olisi tullut lauma piruja ja sarjamurhaajia.
Ilmoita asiaton viesti
Melkoinen suoritus!
Kototilalla ammoin sain harakan elävänä kiinni. Kävi vain niin, että liuta harakoita oli hakeutunut tuotantorakennukasen ylisille ja pelästyessään minua pölhöin lensi päin ikkunaa, pökertyi ja putosi pehkupaalien päälle.
Senkun poimin pois ja näyttelin sitä sitten urheana lähellä sattuneille, mutta karkasihan sekin.
Ilmoita asiaton viesti