Lintuparatiisi, josta tuli kuolemanhiljainen
Maalla lapsuuden kodin lähellä peltojen keskellä on pusikoitunut sekametsäsaareke. Kesäisin siellä asusti hevonen. Noin 40 vuotta sitten se oli kymmenien pikkulintulajien suosittu pesimispaikka.
Paikalla järjestystä pitivät lintumaailman poliisit, eli räkättirastaat, jotka pitivät ulostesyöksypommituksillaan pesärosvot, siis varislinnut kaukana.
Aamuöisin valon sarastaessa sieltä kuului mahtava pikkulintujen yhteiskonsertti, joka jatkui aamuun asti.
Kymmeniin vuosiin sieltä ei ole kuulunut yhtään mitään. Pelloiltakin isokuovit ja töyhtöhyypät ovat kadonneet.
Syy mykistymiseen on tehomaanviljelyssä, ja sen käyttämissä kemikaaleissa.
Kiinassa oli Maon aikaan pikkilintujen hävityskampanja, jonka seurauksena tuli nälänhätä, kun hyönteiset pääsivät rajatta lisääntymään.
Peltojen keskellä oleva pesintäsaareke on todennäköisesti pitänyt hyönteismäärän kohtuullisen pienenä, muttei olemattomana. Torjuntakemikaalit sitten vievät sen hyönteispopulaation nollarajalle, jolloin linnuilta loppuu ruoka pöydästä. Ensiajatukseni blogistin väitteestä oli, että myrkky olisi tappanut linnut. En usko että suoraan, vaan ravitsemuksen kautta.
Ilmoita asiaton viesti
Totta kai hyönteiskannat ovat romahtaneet, ja sen seurauksena hyönteissyöjälintujenkin kannat.
Eipä ole näkynyt pihapiirissä pöntöissä pesineitä kottaraisia, kirjosieppoja tai tervapääskyjä, eikä ulkorakennuksen orsilla pesineitä haarapääskyjä. Västäräkitkin puuttuvat.
Ilmoita asiaton viesti
Lintukato on todellisuutta. Lajien määrän vähenemisen huomaa jokainen asiaa vähänkään seuraava. Olen asunut samassa talossa yli 20 vuotta, eikä lintujen määrä ole koskaan talviruokintapaikkahavaintojen mukaan ollut näin vähäinen. Myös tervapääskyt ovat kadonneet. Rastaat tuntuvat sentään viihtyvän.
Ilmoita asiaton viesti
Muutama lehmä laitumella, kanat tarhassa ja hevonen liekanarussa pihamaalla tekevät ihmeitä. Eläinten ympärille ja lantakasoihin kerääntyy hyönteisiä, jotka houkuttelevat hyönteissyöjiä. Eläinten ulkoruokinnan myötä ilmaantuvat myös varpuset.
Avo-ojitettu pelto tarjoaa kahlaajille paljon paremmat elinmahdollisuudet kuin laaja ojaton viljelysmaa.
Hatarat ja helppopääsyiset ulkorakennukset tarjoavat pesäpaikkoja haarapääskyille, ja korkeahkot ladot tai vastaavat väljästi sijoitettuina myös tervapääskyille, jotka tosin tarvitsevat pesäkoloja. Koska tervapääsky lähtee lentoon pudottautumalla, tarvitaan reilusti matkaa maahan ja maastoesteistä vapaa sektori.
Vanhan koulukunnan maalaispiha sen olla pitää – silloin linnusto viihtyy!
Ilmoita asiaton viesti