Noin 35 vuoden jälkeen ottaa aivoon vieläkin

Toyota Celica ST 1600. Tuplakaasarit, 5 vaihdetta, kireämpi nokka-akseli. Nuorena kössinä tykkäsin hyväkulkuisesta nätistä autosta kovasti. Sama väri kuin kuvassa.

Tuli hölmöiltyäkin sen kanssa. Tälläsin uudet peruutuspeilit ruuveilla  kiinni etulokasuojiin, ja kun pääsin kuskin paikalle, niin havaitsin, että jäivät etupilareiden taakse. Toinen hölmöily oli se, kun iskin silmäni romuttamossa pieneen hyväkuntoiseen puurattiin Toyotan navalla. Sopihan se. Ohjauksesta tuli jumalattoman raskas kun ohjaustehostinta ei ollut. Senpä vuoksi tehdasratti oli suuri kuin laivan ruori.

Kasko-vakuutuskin sillä oli, mutta irtisanoin sen, kun tuli hommattua murtohälytysjärjestelmä. Sen jälkeen ei mennyt kuin pari viikkoa, kun auto pöllittiin vartioidulta teollisuusalueelta. Ilmoitin poliisille, ja jutulle nimettiin tutkija. Viikkojen päästä soitin tutkijalle, ja tiedustelin, onko autosta mitään tietoa. Vastaus oli ”Mistä sitä nyt voisi etsiä, idästä, lännestä, pohjoisesta vai etelästä? Olin vielä kesälomallakin.” En kysellyt enempää.

Auto katosi iäksi.

+2

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu