Outoja sapuskoja

Moldaviassa mongolialaiset kaverini Huushaan ja Biambaa kutsuivat aterialle kansallisen juhlapäivänsä johdosta. Pääsin seuraamaan aterian valmistusta. Olimme olleet Kishinjevissä jo lähes kaksi vuotta. Toinen veti sängyn alta pölyisen ison kangaspussin, jossa oli kuulemma kansallista herkkua kuivatettua kamelin lihaa.

Keittivät makaroonia, ja pussista ravistivat joukkoon kamelia. Silloin opin tietämään, millainen on kammottava kalman haju. En pystynyt sörsseliä kakomatta syömään, kun joukossa oli sitkeitä jänteitä, ja maku oli sanoinkuvaattoman tympeä. Vodka auttoi tapahtumassa.

Tuli käytyä vietnamilaistenkin juhla-aterialla. Ruokahalut menivät etukäteen kun näin kolmen vietnamilaisen tytön nyppivän parvekkeiden alla kasveja salaattiin. Moldavialaiset tuppasivat joskus juopotellessaan oksentamaan parvekkeilta samaiseen ruohikkoon.

Käytiin myöhemmin työasioissa Liettuassa Vilnassa. Sielläkin oli tulossa kansallista herkkua, mutta eivät kertoneet mitä. Eteen tuli isot kipot sian sorkkia. Ei niitäkään olisi pystynyt järsimään ilman vodkaa.

Silloinen armenialainen esimieheni halusi Helsingissä välttämättä etanoita. Minusta aivan kuin pyyhekumeja olisi pureskellut. Kolleegani oli Helsingissä syönyt antaumuksella, ja oli kehunut, että kyllä on mureaa kananpoikaa. Muut valistivat häntä, että se on sammakon reisiä. Ilme oli muuttunut.

Armenialainen pomo oli vilkas veikko, ja tiesi kertoa espanjalaisesta ruokalajista nimeltä carida, joka on valmistettu härän kiveksistä. Asiakas oli valittanut ravintolassa, että miksi annos on niin pieni. Tarjoilija oli valistanut, että carida valmistetaan härkätaistelussa matadorin tappaman härän kiveksistä, mutta viime taistelussa härkä oli tappanut matadorin. 🙂

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu