Parkuvan vauvan hoito-ohje vanhalta ukolta
Veljen tytär vauvoineen oli muinoin käymässä kotitalossani.
Vauvan äiti ihmetteli, että mikä nyt on tullut kun parkuu jatkuvasti, vaikka juuri söi?
Parkuminen vain jatkui, ja sanoin, että annapas vauva minulle.
Nostin vauvan mahalleen olkapäälle, pidin nilkoista kiinni, ja hivutin aina ylemmäs. Kuului kova röyhtäys, ja parkuminen loppui heti.
Syödessään oli saanut vatsalaukkuun ilmaa, joka koski. Olkapäälle nostaminen opetettiin jo muinaisessa kansakoulussa. Entä nykyisin?
Lopuksi sanoin naisväelle, että jos teillä on lisää lapsenhoitoon liittyviä kysymyksiä, niin voin mielelläni vastata.
Mykistyivät.
Neuvolassa pitäisi opettasa joitani ”vanhan kansan” perusjippoja, sekä myös uudempia hyviä hoitoniksejä. Itse olen aina ollut hyvä saamaan vauvat nukahtamaan illalla.
Ilmoita asiaton viesti
Luulin, että röyhtäyttäminen olisi itsestään selvää kaikille vanhemmille (tai siis ainakin neuvolassa opettaisiin).
Ilmoita asiaton viesti
RRÖYH! (Anteeksi.)
Jotkut pikkulapset röyhtäisevät niin antaumuksellisesti, että puolet (?) maitoannoksesta lentää kaaressa lattialle, tahi kohtalokkaammin suunnattuna vaikkapa sohvan verhoiluun. Tuttu tunne vuosikymmenten takaa on sekin, kun olaltani kuuluneen röyhtäisyn jälkeen jotain on alkanut valua selkääni pitkin.
Ilmoita asiaton viesti
Tähän liittyy tuttu käsite 15 vuoden takaa: pulautusrätti.
Ilmoita asiaton viesti
Joskus ennen kuin talooni ilmestyi kääpiöitä, menin sanomaan silloiselle kumppanilleni että mielestäni vauvat haisevat pahalta ja että se ominaistuoksu leimaa asuntoja joissa on vauva. ”Ei ne haise pahalta, se on vain hapanta maitoa!”. Huomasin että minun kannatti siinä tilanteessa perääntyä juuri oksennetun happaman homo sapiens -maidon hajun analysoinnista.
Omat muksut haisi happaman maidon lisäksi kertaalleen syödyltä sipulisilliltä, mikä (ensimmäistä kertaa syötynä) oli ja on edelleen niiden herkkua. Minä luulen että ihmisen vaistot panevat asettamaan vauvan olkapäälleen naama selkäsuuntaan, koska silloin sen saa kauemmas nenästä. Ei sen oivaltamiseen tarvita neuvolantätiä.
Ilmoita asiaton viesti
Vaipanvaihto kotiaskareena oli päässyt jo lähes unohtumaan, kun kesällä 1994 alkoi kolmas kierros. ”Ai joo, tää haju se oli”, muistan ajatelleeni.
Ilmoita asiaton viesti