Perkolaattori – pulputuspannu

Makuasioista ollaan monta mieltä, mutta ainakin meillä vannotaan perkolaattorikahvin nimeen. Laitekeksintö on ikivanha, kuten tämä museoviraston historiikki todistaa. Muistan hyvin miten kiehtovaa oli 1950-luvun pikkupojalle katsella tuota pulputusta siinä läpinäkyvässä kannessa. Äidin perkolaattori oli sitä mallia, joka laitetaan hellan päälle. Nykyiset mallit ovat lähes aina sähkökäyttöisiä.

Perkolaattorissa valmistettua kahvia on pidetty erityisen hyvänä ja runsasaromisena. Perkolaattorin muita nimiä ovat pulputuspannu ja aromipannu (aiheellinen nimi sekin). Perkolaattorissa vesisäiliö on alimmaisena ja pannukarkeat kahvijauhot annostellaan säiliön päällä olevaan siivilään. Kuumentunut vesi virtaa suodatinputkea ylös pannun yläosaan ja valuu sieltä kahvijauheelle. Suodatuttuaan neste valuu siivilän läpi takaisin alasäiliöön. 

Sykli jatkuu, kunnes koko nesteen lämpötila on lähellä kiehumispistettä ja pannun pulputus loppuu. Koska kahvi ei saa kiehua, siirtyvät automaattiset perkolaattorit pulputuksen päätyttyä pienemmälle lämmitysteholle. Meidän perkolaattorimme (ide-line) on sitä mallia, mutta aiempi (nordica) oli hieman huonompi, koska se jatkoi aina uudestaan ja uudestaan pulputtamista (siitä oli joko katkaistava virta tai säädettävä tehoa pienemmälle). 

Työkaverini Hannun kanssa todettiin kerran, työkahvitauon aikana, ettei ole perkolaattorikahvia voittanutta, mutta yksi heikko kohta näissä laitteissa on: tuo muovinen nuppi, joka haurastuu vuosien saatossa. Itse olen lukuisia kertoja liimanut sen takaisin kontakti- tai kakskomponenttiliimalla.. Nyt löytyi (onneksi ja vihdoin) paikka, josta saa varaosanuppeja. Näin kestolaitteemme jatkaa joka-aamuista kahvinkeittoa.

(tämä blogin kirjoitin perkolaattorikahvin antamalla ilolla)

ilmari
Suomussalmi

Suomussalmi. Puheenvuoron vakiokirjoittaja 2009-2019. Vapaavuorolainen 2011-2021. Nykyinen blogialustani: ILMARISCHEPEL.LIVEJOURNAL.COM

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu