Perkolaattori – pulputuspannu
Makuasioista ollaan monta mieltä, mutta ainakin meillä vannotaan perkolaattorikahvin nimeen. Laitekeksintö on ikivanha, kuten tämä museoviraston historiikki todistaa. Muistan hyvin miten kiehtovaa oli 1950-luvun pikkupojalle katsella tuota pulputusta siinä läpinäkyvässä kannessa. Äidin perkolaattori oli sitä mallia, joka laitetaan hellan päälle. Nykyiset mallit ovat lähes aina sähkökäyttöisiä.
Perkolaattorissa valmistettua kahvia on pidetty erityisen hyvänä ja runsasaromisena. Perkolaattorin muita nimiä ovat pulputuspannu ja aromipannu (aiheellinen nimi sekin). Perkolaattorissa vesisäiliö on alimmaisena ja pannukarkeat kahvijauhot annostellaan säiliön päällä olevaan siivilään. Kuumentunut vesi virtaa suodatinputkea ylös pannun yläosaan ja valuu sieltä kahvijauheelle. Suodatuttuaan neste valuu siivilän läpi takaisin alasäiliöön.
Sykli jatkuu, kunnes koko nesteen lämpötila on lähellä kiehumispistettä ja pannun pulputus loppuu. Koska kahvi ei saa kiehua, siirtyvät automaattiset perkolaattorit pulputuksen päätyttyä pienemmälle lämmitysteholle. Meidän perkolaattorimme (ide-line) on sitä mallia, mutta aiempi (nordica) oli hieman huonompi, koska se jatkoi aina uudestaan ja uudestaan pulputtamista (siitä oli joko katkaistava virta tai säädettävä tehoa pienemmälle).
Työkaverini Hannun kanssa todettiin kerran, työkahvitauon aikana, ettei ole perkolaattorikahvia voittanutta, mutta yksi heikko kohta näissä laitteissa on: tuo muovinen nuppi, joka haurastuu vuosien saatossa. Itse olen lukuisia kertoja liimanut sen takaisin kontakti- tai kakskomponenttiliimalla.. Nyt löytyi (onneksi ja vihdoin) paikka, josta saa varaosanuppeja. Näin kestolaitteemme jatkaa joka-aamuista kahvinkeittoa.
(tämä blogin kirjoitin perkolaattorikahvin antamalla ilolla)
Hetkinen, kyllä noihin törmäsin Helsingissä käydessäni nuoruusvuosina. Ettei vain vanhimmalla siskollanikin ollut; hän kun on ollut aina ”kahvinpalvoja”. Nyt on mokkamaisteri palvellut useita vuosia kelvollisesti. Mutta olisihan tuo aromipannulla röyhevää keittää konjakin kanssa nautittavat kahvit.
Ilmoita asiaton viesti
Juu, itse totuin siihen myös nuoruusvuosina lapsuuskodissani. Museoviraston linkistä näkee, että ne oli jo käytössä viime vuosisadan alussa. Apteekkimuseosta käy vuorostaan ilmi, että perkolaattorit käytetiin (käytetään?) uutteiden ja tinktuurojen valmistukseen:
http://www.apteekkimuseo.fi/t17.htm
Ilmoita asiaton viesti
Perkolaattori löytyy keittiön hyllystä kun tytär suosii sillä keitettyä kahvia, ja ainakin Pauligin Presidentissä on sille sopiva jauhatus. Ja on myös tavallinen kahvipannu siltä varalta että joku tykkää sillä keitetystä.
Ilmoita asiaton viesti
Niinistö sopii kaikkiin keittimiin. On se niin hyvää laadultaan.
Ilmoita asiaton viesti
Höpöä, ei kahvia enää kukaan järki-immeinen juo. Aikoinaan minullakin oli tuollainen perkolaattori, mutta maailma kehittyy ja kahvi ei enää ole se must-juttu minulle.
Ilmoita asiaton viesti
Mukavaa, että sinulla on muita must-juttuja; meille kahvi kyllä maistuu edelleen, aamupäivisin. Iltapäivän puolella teetä.
Maailma kehittyy, mutta vanhat laitteet ja keksinnöt pitävät pintansa.
Teestä puheen ollen, mitä pidät tästä?
http://i.ebayimg.com/t/De-Sina-Edelstahl-Samowar-Teekanne-Teestation-mit-Temperaturanzeige-/00/s/MTYwMFgxMjAw/z/X3gAAOxy-WxTAk4H/$_35.JPG
Ilmoita asiaton viesti
En oikeasti siirtynyt teehen, mutta juon teetä joskus. Tuosta perkolaattorista vielä, että kyllä se minunkin suuhuni maistui paremmalle, kuin tavallinen pannukahvi tai suodatinkahvi.
Muistan kyllä juoneeni paistinpannulla keitettyä kahvia joskus perheen perustamisen aikoihin, kun taloudessa ei vielä ollut kaikkia hienouksia.
Ilmoita asiaton viesti
Kuulumatta kahvinjuojiin olen onnistunut luomaan lämpimän henkilökohtaisen suhteen perkolaattoriin mm. näiden kavereiden avulla
https://www.youtube.com/watch?v=Nl-ZIt0p4xs
Ilmoita asiaton viesti
https://www.youtube.com/watch?v=G4l4ACN4gIo
Ilmoita asiaton viesti
Heh, teenjuojana kiinnitän huomiota siihen teehen enemmän kuin laitteeseen. Ei ihme ettei Ison Tn menestys Suomessa ollut koskaan niin laaja kuin kahvin, johon kuuluu näpräiltäviä oheistuotteita : )
Ilmoita asiaton viesti
Minulla oli joskus teekannu, jonka alle kuului lämmitin. Vesi keitettiin kattilassa ja laskettiin kunnon teelehtien päälle kannuun hautumaan. Kannu nostettiin telineeseen, jonka alaosassa oli lämpökynttilä pitämässä teetä lämpimänä. Oli muuten tosi makoisaa. Parempaa kuin pussitee.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on sellainen ”teeasema”:
http://ecx.images-amazon.com/images/I/41LyB1WAWZL….
Ilmoita asiaton viesti
Minulla oli savipannu. Myös lämmitin oli tehty savesta, joten se ei ollut sähkökäyttöinen. Mutta kyllä sai hyvää teetä hauduttamalla.
Ilmoita asiaton viesti
Mulla on vieläkin savinen ja kiinalainen metallinen, oliskohan rautaa. Ja teepannunmyssy. Teenjuojille hauduttelen sen teen, pussitee taitaisi olla kardinaalivirhe.
Ilmoita asiaton viesti
Minulla on niin julmetun pieni keittiö ettei sinne mahdu mitään ylimääräistä. Muuten ostaisin uuden setin. Itse juon teetä niin harvoin ettei kannata ostaa.
Ilmoita asiaton viesti
Niin no, kai teenjuojat on tyytyväisiä jo siihen että talosta löytyy teetä 🙂 Meillä on enää yhtä laatua kerrallaan iltateelle, ostetaan uutta kun on juotu loppuun.
Ilmoita asiaton viesti
Todellakin ollaan. Kuumaa vettä, ja vaikka pussiteetä, niin olen iloinen kuin keskivertokuluttaja expressokoneensa äärellä!
Ilmoita asiaton viesti
Perkolaattori on oikein mainio laite, tekee aromikasta ja kerrankin kuumaa kahvia! Itselläni on vielä kahvimylly perkolaattorin kaverina, jolla saa jauhatettua tuoreet purut pavuista, joten vein hifistelyn aavistuksen pitemmälle. Ainoa huono puoli tuossa kapistuksessa on laitteen siistiminen käytön jälkeen, mutta siihenkin tottui kun nykyään tekee vain viikonloppuisin itselleen kaffet.
Ilmoita asiaton viesti