Kolmen vuosisadan petäjä
Muutama viikko sitten Suomen Kuvalehdessä oli vaikuttava artikkeli Itä-Lapissa yhä kasvavasta männystä, jonka todistettu ikä on 793 vuotta…kerrassaan mykistävä tieto: linkki ja kuva
Siitä lukiessani muistui mieleen, että meidän kävelyreitimme varrella makaa samanlainen petäjä, jonka elämä pysähtyi siihen kun ilmeisesti salama ja/tai tuuli sen kaadutti muutama vuosi sitten. SK-artikkelissa todetaan, että ”kun mänty ikääntyy oksat kihartuvat”. Näinhän kävi tämänkin männyn osalta. Rupesi mielenkiinnostamaan minkäikäisestä vanhuksesta oli kyse tässä ”meidän tapauksessamme”. Ei muuta kuin epäviralliseen näytteenottoon, kun kyse on valtion hylätystä vainaajasta ja kun tämä toinen vanhus oli juuri saanut uuden ”huson”, 70-vuotislahjana.
Pannuhuoneessa tapahtuneen kuivatuksen sekä uskomattoman tiheiden vuosirenkaiden laskemisen jälkeen paljastui, että tämä petäjä oli saanut elää sentään hieman yli 300 vuotta ennen sen ennenaikaista kuolemaa. Hatun nosto..seuraavan kerran kun korvessa kävellämme ohitse nostan pipoani. Kiekon vien takaisin rikospaikalle.
Olihan siinä ikää, mutta 800 olisi ollut vielä matkaa. Tuo Suomen vanhin on paljon pienempi kuin tuo sinun kuvaamasi, jos muistan oikein vuosia sitten siitä näkemäni kuvan perusteella.
Minulla oli ilo omistaa kerran punahonkainen tuvan lattia. Se oli hyvin tiukkasyistä laadultaan, hiottaessakin meni monta vuorokautta, että sai siihen jonkinlaista jälkeä. Laskin yhden 95 mm matkan ja sain lasketuksi noin 120 vuosikasvua. Lattian yhteisikä oli varmasti tuhansia vuosia. Sellainen lattia on kuin jalokivi, sen loisto ei himmene koskaan.
Ilmoita asiaton viesti
Niin hioin ja lakkasin sen, koska se oli toiminut maalattuna ikänsä, minusta se puhtaaksi hiottuna sai itselleen oikean arvon. Syvälakkasin sen, eli ensin öljykäsittely pellavaöljyllä ja sen jälkeen lakkaus.
Ilmoita asiaton viesti
Onko lakka pysynyt kiinni öljykäsitellyssä puussa?
Ilmoita asiaton viesti
Tottahan se pysyy, se oli tehtaan tekemä systeemi. Ei siinä mitään ongelmaa ole ollut. Tein niitä samalla systeemillä useita, eikä yhtään reklamaatiota ole tullut. Pellavaöljy oli siinä sekoitettu prosessissa veteen ja se vesiöly levitettiin ensin ja annettiin vähintäin 12 tuntia kuivua. Sen jälkeen lakkaus normaalisti mahdollisen välihionnan jälkeen. Menetelmä antaa puulle syvyyttä ja lakka suojaa likaantumiselta. Sama syvyysvaikutelma voidaan tehdä Osmo Colorilla ilman lakkapintaa, mutta halusin lakkapinnan siihen lattiaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tuosta tulee mieleen kun joskus entisöin satavuotiasta ahvenanmaalaista verkkovenettä ja piti irrottaa yksi kaaripuu. Taisin löytää maailmankaikkeuden sitkeimmän ja kovimman aineen, vaikka mäntyä se vain oli. Sellaista saariston hitaasti mutkille kasvanutta käkkärämäntyä jotka oli valikoitu kaariksi niin että jopa puun syyt menivät kaaren muodon mukaan.
Siinä on tainnut kalastajalta mennä talvi kun ne joskus on kolonnut.
Ilmoita asiaton viesti
Pellossa Eeron polun (Eero Mäntyrannan entisten treenimaisemien)varrelta löytyy myös iäkäs mänty. Koska Lapin Kansan juttu on vain tilaajille, kopioin Mauri Huuskon lehdelle antamasta haastattelusta pätkän alle. Toivottavasti kuva kuitenkin näkyy.
”Siksi Huusko suurensi, suurensi, suurensi ja suurensi. Sitten hän otti suurennuslasin ja alkoi räknätä lustoja kopiopapereista, yhden kerrallaan.
– Vähän vaivalloista, hän sanoo nyt.
Lopuksi hän lisäsi arvion siitä, montako vuosirengasta laho oli vienyt ja montako vuotta puu oli ehtinyt kasvaa, ennen kuin oli yltänyt mittauskorkeuteen.
Hän sai iäksi 752 vuotta. Nyt siihen pitäisi lisätä 20 vuotta.”
https://www.lapinkansa.fi/pellontien-varrella-huojuu-harvinainen-manty-joka/3181389
Ilmoita asiaton viesti