Kvikkleire (nopea savi) eli juoksusavi
Tuore norjalaistragedia vaikutti varmaan jokaiseen meistä.. Ihmiset nukkuivat rauhassa omissa kodeissaan, jokainen ikiomassa turvapaikassaan, ja sitten yhtäkkiä kaikki katoaa. Järkyttävää.
Löysin oheisen norjalaisvideon (eng) vuodelta 1978, jossa ensimmäisen kerran onnistuttiin videolla tallentamaan juoksusaveen liittyvä vaara (5:10 minuutista eteenpäin). Kuvauspaikka on länsirannikon Rissa, hieman Trondheimista luoteeseen. Useita maatiloja hävisivät silmänräpäyksessä.
Norjan Geoteknologisen Instituutin tekemän filmin (21:17 min) arvo perustuu siihen, että siinä tuodaan myös maaperän tutkimustulokset selkeästi esille sekä näytetään miten Rissa-paikkakunnalla myöhemmin pystyttiin tekemään, pahimman siivouksen jälkeen. Norjalaistietämys oli jo silloisen katastrofin aikana varsin pitkällä. Itse veikkaan, että tästä lähtien aletaan todettuja riskialueita injektoida erilaisilla suolaliuoksilla, jotta nuo saven kerrossilikaatit (clay minerals) saadaan taas stabiloitumaan.
Joka tapauksessa tämä (kaikkea muuta kuin vanhentunut) video kertoo meille, ”kovan maaperän” suomalaisille, paljon uutta:
.
Aikamoinen taltiointi! Ensin oli varsin tavallisen näköinen niitty, joka hetkessä vajosi jättiläismäiseksi liejumontuksi. Eihän tuo amatöörin silmin näytä edes riskialueelta, koska maasto on lähes tasaista. MIHIN maa katosi?
Tapahtuuko tuollaista metsäseuduilla, vai onko edellytyksenä peltoviljely tai muuten avoin maisema?
Vuosia sitten hävitin pihamaalta kaivon niin, että se täytettiin kaivinkonetyönä. Jonkin ajan kuluttua paikalle oli ilmestynyt vaarallisen näköinen silmäke, jonka alkuperä oli helppo ymmärtää sortumaksi vastatäytetyn kaivon uumenissa. Tasoitin poteron lapioimalla sen hiekkaa täyteen. Sama toistui vielä kerran, mutta sen jälkeen maa on pysynyt tasaisena. Kammottavat uutiskuvat Norjasta ovat muistuttaneet minua tuosta pikkiriikkisestä, mutta jollain tavoin pelottavasta vajoamasta pihallani.
Ilmoita asiaton viesti
Tuomo kirjoitti: ”Aikamoinen taltiointi! Ensin oli varsin tavallisen näköinen niitty, joka hetkessä vajosi jättiläismäiseksi liejumontuksi”.
Niin, kuten selostuksestakin kuuluu, 8mm-kaitafilmin kuvaaja joutui rantapaikastaan yhtäkkiä juoksemaan henkensä edestä kun sortuma laajenni vauhdilla..
”Maa katosi” siksi, että kyseisen saven (kvikkleire) koostumus voi muuttua kertaheitolla jugurttimaiseksi juoksusaveksi. Jossain kommenttiketjuissa jälkiviisaat maamiehemme ehdottivat paalutusta, muttei sillä ole mitään vaikutusta. Tärkeintä lienee, että tuo pohjasaven suolapitoisuus saadaan taas nousemaan (ks. kohta 3:05 min).
Melkoinen pommi: ohut, kovahko pintakuori, jonka alla veitsenterällä oleva ”velli”, jonka stabiili olototila voi muuttua hetkessä labiiliksi nestemassaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Mahtava video.
Ilmoita asiaton viesti
Olkoonpa ilmastonmuutoksella osuutensa, niin kun tuosta hyvin tutkitusta Rissan tapauksesta on jo yli 40 vuotta, niin vähän ihmetyttää, ettei riskikartoitusta ja saven stablilointia ole tehty jokaisella asuinalueella. Ehkä kuulemme vielä lisää Gjerdrumin maanvyörystä ja sen syistä ja syyllisistä.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka meidän uutisointimme tarjoaa jo hieman ”lonkalta” ilmastonmuutosta selittävänä tekijänä kannattaa ottaa huomioon, että kyse on ikivanhasta maaperäongelmasta:
In 1702, a landslide destroyed almost all traces of the medieval town Sarpsborg in the Viken county in Norway. 15 people and 200 animals were killed.
On 19 May 1893, a landslide in Verdal, Norway, killed 116 people and destroyed 105 farms. It left a crater several kilometers in diameter.
Ensimmäiset norjalaishavainnot ilmiöstä tehtiin jo 1200-luvulla.
The most disastrous such landslide to affect North America occurred in 1908, when a slide into the frozen Du Lièvre River propelled a wave of ice-filled water into Notre-Dame-de-la-Salette, Quebec, causing the loss of 33 lives and the destruction of 12 homes.
Lähde: https://en.wikipedia.org/wiki/Quick_clay
Trondheimin alueen sadanta (noin 900 mm/vuosi) on pysynyt suhteellisen vakiona 1895-2020…
Ilmoita asiaton viesti
Kun ilmasto on lämmennyt, niin silloin routaisen maan aika on lyhentynyt. Tällä voinee olla jokin merkitys. Olettaisin, että routa jo itsessään muodostaa kannen, joka ehkäisee vyöryn alkua routaiseen aikaan. Sitten se toisekseen saattaa vähentää pintaveden tunkeutumista alempaan maaperään, savikerrokseen kevättalvella.
Vaan kyllähän tuollaiset aikapommit pitäisi olla jatkuvassa seurannassa. Ei se nyt ole kovin ihmeellinen laite, millä esim. mitataan sähkönjohtavuutta maaperästäkin. Kerran asennettu anturi säilyisi varmaan kymmeniä vuosia. Kun sähkö ei kulje entiseen malliin, niin suolaa on vähemmän. Pommi laukeaa varmasti, vaikkei kellonaikaa olekaan tiedossa.
Ilmoita asiaton viesti
Tältä näyttää sama alue nykyisin (google road view):
https://www.google.fi/maps/@63.5579564,9.9556892,3a,75y,307.63h,91.48t/data=!3m10!1e1!3m8!1stNeQ7DBVPbjTWv2RbcbzGw!2e0!6s%2F%2Fgeo3.ggpht.com%2Fcbk%3Fpanoid%3DtNeQ7DBVPbjTWv2RbcbzGw%26output%3Dthumbnail%26cb_client%3Dmaps_sv.tactile.gps%26thumb%3D2%26w%3D203%26h%3D100%26yaw%3D317.95065%26pitch%3D0%26thumbfov%3D100!7i13312!8i6656!9m2!1b1!2i37?hl=fi
Ilmoita asiaton viesti