Lönnrotin jalanjäljille, sananmukaisesti

Valta- ja maakunnallisesti merkittävä muinaismuistoväylä

Vuonna 2006 Kainuun ympäristökeskus julkaisi tri Heikki Rytkölän tutkimuksen ”Vienan tiellä” (Historiallista taustaa Suomussalmen Vuokin reitille Venäjän Karjalaan, 89 sivua). Teos oli eräänlainen lähtölaukaus tämän kulttuurihistoriallisen reitin pelastamiseksi. Vuonna 2009 Museovirasto julkaisi Jouni Tolvasen selvityksen ”Vienan reittien jäljillä – Katsaus Vienan kauppareittien historiaan”. Saman viraston Päivi Maaranen oli aiemmin laatinut selvityksen ”Historiallisen ajan maakulkureitit – luonnos muinaismuistokohteen hoito-ohjeesta”. Sen jälkeen Kainuun ympäristökeskuksen Kari Pehkonen valmisteli reitin alustavan hoitosuunnitelman (”Vienan reitin hoidon periaatteita”, 5.1.2009). Kainuun ympäristökeskus ja Kainuun Museo inventoivat reitin ja paikallistivat sen GPS:n avulla. Tässä työssä toimi tärkeänä apuna Yli-Vuokin asukas Pentti Kinnunen, jolle Vuokin Vienan Reitti on ollut sydämen asia. Seurauksena kaikesta tästä taustatyöstä valtioneuvoston vuonna 2009 vahvistamassa Kainuun maakuntakaavassa reitti on saanut merkittävän muinaismuistoväylän pysyvän ja rauhoitetun aseman.

Vuokin Vienan reitillä kuljettiin jo 1600-luvulla

 Vuokin Vienan kulkureitti on ollut käytössä jo 1600-luvulla. Hieman myöhemmin, 1700-luvulla, siitä tuli selvästi tärkein kulkureitti Pohjanlahden ja Vienanmeren välillä. Niin vienalaiset laukunkantajat (”laukkuryssät”) kuin sellaiset merkkihenkilöt kuten Elias Lönnrot, I.K. Inha sekä A.A. Borenius kulkivat aikoinaan tätä reittiä, ja siksi puhutaan usein myös ”Lönnrotin polusta”. Reitin virallinen nimi on kuitenkin Vuokin Vienan reitti, koska Vienan reittejä oli useita, joskin juuri tämä oli niistä eniten käytössä. Eräänlainen sen ajan valtaväylä siis. Reitin kokonaispituus Suomen puolella on 27 kilometriä. Siitä 14 kilometriä kulkee Metsähallituksen mailla ja 13 kilometriä yksityisten maanomistajien metsien kautta.

Laukunkantajat (usein Vuokkiniemeläisiä)

Tämä opastaulu seisoo Kuhmontien reunalla, reitin alkupisteessä. Tauluun pujahti kuitenkin painovirhe: Lönnrot kävi ensimmäisen kerran reitillä syyskuussa 1833, eikä 1831, kuten tekstissä lukee.

Metsänomistajien rooli

Ehkä joku lukija on huomannut, että juuri tämän reitin yhteydessä on esiintynyt myös negatiivista uutisointia, niin metsähallituksen kuin yksityisten metsänomistajien osalta. Suomi elää metsästä, niin myös uuden suojelureitin varrella…Muinaismuistolaki määrittelee suoja-alueen leveydeksi kaksi metriä luettuna jäännöksen näkyvissä olevista reunoista reitin molemmin puolin. Tämä viisi metriä leveä alue on siis pysyvästi rauhoitettu. Museovirasto ja monet aktivistit käyttäisivät mieluimmin suoja-alueen lähtökohtaisena leveytenä 20-30 metriä reitin molemmin puolin, jopa enemmänkin. Silloin ollaan jo metsänomistajien hyvätahtoisuuden varassa. Jos 27 kilometrin reitin suoja-alue olisi Museoviraston toivoma 60 metriä, kokonaisala olisi jo 162 hehtaaria. Lienee kaikkien kannalta parasta, että perusteellisen inventoinnin jälkeen ympäristöministeriö maksaisi metsänomistajille kertakorvauksen laajemman suoja-alueen menetetyistä metsätuloista. Osalla suoja-alueista on tehty hakkuita, kuten näkyy myös kuvista blogin lopussa. Siksi reitti voitaisiin luokitella kolmeen luokkaan sen mukaan, kuinka hyvin polku ja sen lähiympäristö ovat tähän asti säilyneet. Kainuun liiton laatimassa ”Vuokin reitti Vienaan”-toimintamallissa on esitetty tarkempi toimenpidelista. Työtä jatketaan siltä pohjalta.

Kyläyhdistyksen voimannäyte

Kainuun liiton toimintamallissa annettiin eri vastuutahoille omat tehtävät. Kirjoittaja edustaa Vuokin kyläyhdistystä (hallituksen jäsen) ja voi lievällä ylpeydellä mainita, että Vuokin kyläyhdistys on suorittanut kaikki vaaditut toimenpiteet. Tämä koskee sekä nykyisen puheenjohtajan, Kirsi Sahrman-Hauhian, että edellisten puheenjohtajien (Seija Kyllösen ja Ari Saastamoisen) aikaa, jolloin korjattiin reitin infraa (sillat, laavu jne). Kesällä 2015 allekirjoitettiin hoitosopimus Suomussalmen kunnan kanssa, jolloin reitin käytännön hoitovastuu siirtyi kyläyhdistykselle. Reitin viralliset avajaiset pidettiin 6.6.2015. Yhdessä Kainuun liiton kanssa järjestettiin yksityismetsäomistajien kuulemistilaisuus Yli-Vuokin Saapaskosken kämpällä 9.11.2015. Vuonna 2017 kyläyhdistys sai Elävä Kainuu Leader -toimintaryhmältä määrärahan, jonka avulla pystytettiin talkoovoimin kuusi opastaulua reitin varrelle (ks. oheiset kuvat). Rahallisia kuluja siitä syntyi yhteensä 4 675 euroa, minkä lisäksi kylän oma väki osallistui tämän hankkeen toteutukseen 436 talkootunnin edestä. Muut opastaulut reitin varrella:

Vienan reitti ry

Koska reitin markkinointi sekä sen laajempi hyödyntäminen vaatii uutta energiaa, perustettiin noin vuosi sitten Vienan reitti ry, jonka puheenjohtajana toimii Paavo Keränen. Tämä nuori kulttuuriyhdistys järjestää useita tapauksia, josta ajankohtaisin juuri nyt on ensi lauantain hiihtorieha (7.3/ks.oheinen juliste)

Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee nauttimaan Vuokin Vienan reitin kauneudesta. Seuraavasta, laajasta kuvakavalkaadista käy parhaiten ilmi mistä on kysymys:

Lähtöpaikka (Kuhmontien varrella)

Alkutaival Vängän tilan laitumen läpi

Vängän tila, jonka isäntä Pentti Kinnunen on Vienan reitin pitkäaikainen uurtaja sekä sen henki ja sielu

Reitti kulkee paikkoin myös uusien taimikoiden lävitse

Mylly syksyllä

sekä talvella

Hyryn (tai Tornion) särkän venevetopaikka (lue: tri Heikki Rytkölän julkaisu ”Vienan tiellä”/aloituksen linkki)

Joenmutka

Oheislukemista: