Yli 200-vuotiaan hoivatyö

Pelastin ikivanhan perinneaitan (jo toisen; ensimmäinen pelastettu seisoo Kiantajärven rannalla velipojan mökin pihalla). Useamman vuoden ajan kyseinen aitta (ja sen katon huonokuntoisuus..) oli pistänyt silmään Utajärven Tervolankylässä (Ylikiiminkiin johtavan tien varrella), ohikulkumatkoillani Haukiputaalle ja Perämeren purjehduksiin. Vihdoin sain selvillä kuka sen autiopaikan omisti. Kaupat syntyivät helposti (250 euroa), jonka jälkeen toin ekan kuorman teliperäkärryillä ja loput pikkumersukuorma-autolla.

Kuten näkyy oheisista kuvista: siinähän se nyt seisoo uudella sijoituspaikallaan, tuo vähintään 200-vuotias komistus, joka siis siirtyi Tervolankylältä 175 km itään, Lupinkiin. Viimeistely ja katto vielä puuttuu, mutta harja nousi eilen 4,5 metrin korkeuteen. Toivottavasti se saa elää Lupingissä vähintään yhtä pitkän elämän! Mitat: korkeus 4,5m, leveys 4,1m, syvyys 4,1m.

Käytetty nostokalusto: 1 mies ja 2 hauista (ei tarvi käydä punttisalille vähän aikaa….). Terveisin, Luppi-ilimari (ja Myhkyrin Paulille eli Heikkisen Paulille suurkiitos kuljetusavusta sekä komeasta hongasta, josta syntyi aitan kantavat ”sammakkohirret”)

ilmari

Suomussalmi. Puheenvuoron vakiokirjoittaja 2009-2019. Vapaavuorolainen, joskin enää harvoin. Nykyinen blogialustani: ILMARISCHEPEL.LIVEJOURNAL.COM

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu