Onnestain on huolet sinun
Amerikan professori on tehnyt tutkimuksen, jonka mukaan onnellisuudesta puolet on perimää, 10 prosenttia olosuhteista riippuvaa ja peräti 40 prosenttia oman toiminnan ansiota.
Samanaikaisesti, suuren murhejuhlan alla, on udeltu ihmisiltä lehdessä mikä tekee heistä onnellisia.
A.P. Tšehov sanoi, että onnentunteen kokemiseen tarvitaan tavallisesti saman verran aikaa kuin kellon vetämiseen. Suvainnette vetää, niin vanhanaikainen sekin on, oman kelloni:
Kun muistelen menneiltä työvuosilta sitä, etten ikinä kiipinyt ryömimisasennossa enkä sairastunut kepulaisten sielulliseen sikainfluenssaan, olen onnellinen.
Kun luen turpeaegoisen mediakirjailijan teelmää ja sivulla 44 totean, että se on vastanmielisen lukukelvoton ja jätän sen, ilman itseruoskintaa, kesken, olen onnellinen.
Kun vanha äidinkielenopettajani pysäyttää kadulla ja muistaa yhä ulkoa pätkiä isän kuolemasta kertoneesta aineestani yli 40 vuoden takaa ja sanoo, etten ole lainkaan muuttunut (hän kutsui minua ukuliksi), olen onnellinen.
Kun katson jalkapalloa ja tajuan, että se on opettanut elämästä filosofiaa enemmän: sietämään tönimistä, nöyryyttämistä, kipua, olen onnellinen.
Kun käpytikka nakuttaa kuollutta omenapuutani, rusakko pyyhältää pihan poikki, oravapariskunta kisailee rajakuusessa ilmiselvästä lempi mielessä, olen onnellinen.
Kun haaveilen marraskuisesta matkasta ilman turistilaumoja Venetsiaan Madonna dell’Orton kirkkoon katsomaan Bellinin ihmeellistä alttaritaulua Madonna ja lapsi ja kaupunki on himmeästi valaistu, taustalla helähdys Vivaldia ja taivaalla pilvet kuin Tizianin tapaan vaatetetut naishahmot, olen onnellinen.
Kun luen Leskovin Lumottua vaeltajaa ja valaistun taas toteamuksesta ”koko elämäni ajan olen ollut sortumaisillani, mutta koskaan en ole joutunut perikatoon”, olen onnellinen.
Hoivaksi onnen väliaikamatkalle: Onni on arjessa aina, jos osaa olla niiden ihmisten arvoinen, joita kohtaan on tarkoitettu olemaan hyvä. Valoisaa pääsiäistä Sinullekin.
IMMU
Olikohan se Junnu Wainio, joka riimitteli espanjankielisen tsibaleen ”Dond’ estan tus ojos negros” suomeksi foneettisuuteen eikä sanomallisuuteen perustuen tuolla säkeellä ”onnestas on puolet minun”.
No, joka tapauksessa siihen aikaan pakinoitsija ”Pii” kirjoitti Hesarissa kysymyksen: ”Mikä on verohallituksen pääjohtajan Mikko Laaksosen lempilaulu?” Vastaus: ”Tonnistas on puolet minun”.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä että haaveet riittävät onneen. Venetsiasta minäkin.
Ilmoita asiaton viesti
Minäkin olen usein sangen onnellinen siitä, ettei kotonani ole ketään, joka valaisisi minulle, mikä p**ka olen, tai edes tuhahtelisi ja paiskoisi ovia, ja miten virheellistä se, mitä puuhaan tai en puuhaa.
Ja toki korvaukseni riittää mainiosti elämiseen. Se on perusasia.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvin tunkee jenkkiläinen propaganda (aivopesu) perille suomalaisiinkin, vaikka muitakin vaihtoehtoja on, aina.
Onnesta ja onnellisuudesta on vouhotettava ja sitä todisteltava päivittäin nykyään Suomessakin.
Voiko elämästä tulla kokopäivätoimista teeskentelyä? Onko sillä seurauksia?
Kertokaa USA:n mustalle väestöllekin, että lähes kaikki on itsestä kiinni.
Entä itsepetos, elämänvalhe ja tekopyhyys?
Entä kansallinen itsepetos, kansallinen elämänvalhe ja kansallinen itsepetos?
USA:ssa ja Ruotsissa ja monessa muussakin länsimaassa nämä ovat jo joka päivistä kauraa.
NATO ja EU:n liittovaltio kutittelevat sulalla kasvojasi. Minkäs niille mahtaa …?
Eliittejä hyödyttäviä lakeja lisätään länsimaissa ja olo tuntuu porvarista onnelliselta.
Entä oikeudenmukaisuus? Entä vääryyden ja oikean erottaminen toisistaan?
Mitä niille tapahtui sinussa? Etkö vaan enää jaksanut välittää?
Ketkä hyötyvät siitä ja keitä se palvelee, että mitään ei kyseenalaisesta, valheisiin uskotaan ja kieltäydytään näkemästä vääryys, virheet sekä viat yhteiskunnassa? Mitään ei kritisoida ja suuta ei avata, vaikka vääryys ja väärä vallankäyttö on ilmiselvää?
Mihin tällainen johtaa? Mihin ongelmien kieltäminen ja totuudesta pakeneminen johtaa?
Ensin se vinouttaa, sitten se kierouttaa … Umpisolmuun siitä lopulta ihminen menee. Se on nähty.
Tulee kirkko ja uskonnot mieleen ja niiden huonot puolet.
Ja politiikka, tietysti.
Mitä se tekee koko maalle tai koko maanosalle?
USA todellisine ongelmineen voi kertoa siitä.
On hyvä muistaa aina se, että riistäjä ei ole onnistuja tai menestyjä, vaan pelkkä riistäjä. Riistäminen ei ole onnistumista tai menestystä.
Hyväksikäyttö, riisto ja välistäveto eivät ole mahdollisuuksia tai riskinottoa. Ne ovat vastuuttomuutta, vallan väärinkäyttöä, jota ei tule hyväksyä. Ne vahingoittavat yhteiskuntaa ja ihmisiä.
Korruptio on Suomessakin levinnyt niin laajalle, että valtaapitävät ovat ”naimisissa” keskenään yhteisten (etenkin kansalta) rosvoamisien kautta.
Ennen se oli vaan maan isokenkäisten tapa. Nyt siitä halutaan koko kansan tapa.
Mitkä ovat sen seuraukset sitten aikanaan?
Ei välitetä? Annetaan olla? Se nähdään sitten aikanaan?
Aurinko paistaa juuri nyt. Ihan oikeasti, aurinko paistaa juuri nyt.
Ilmoita asiaton viesti
WTO:n pääjohtajan puhe Oxfordissa – historiallinen askel kohti maailmanhallitusta?
Maailman suurimpia järjestöjä hallitsevat johtajat ovat aloittaneet yhä avoimemmin puhumaan Uuden maailmanjärjestyksen tavoitteista. WTO:n johtaja Pascal Lamyn puhetta Oxfordissa on jo verrattu Winston Churchillin puheeseen vuodelta 1946, jolloin Euroopan integraatio tuotiin esille.
http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=3&id=3242
Ilmoita asiaton viesti