Lukuselvitys

Amerikassa on muuan koulu palkannut konsultin, joka opettaa lapsille miten leikitään. Lukeminenkin nykylapsilta on jäänyt tablettien ja padien vuoksi. Vekottimet esineellistävät lapsia.

Minulta kysytty, mitä pienenä luettu kirjallisuus merkitsee. No, ainakin ammattiin se johti.

Tätä:

Vietin lapsena aamupäivät kotona yksin. Joutesssani opettelin lukemaan, olinhan jo viisivuotias.

Alussa oli satujen maailma. Ykkösuosikkini oli Grimmin ”Poika joka halusi oppia pelkäämään”. Kunpa vain osaisin väristä, hän huokaili.

Ensirakkauteni olivat Punahilkka ja Lumikki. Tuhannen ja yhden yön tarinoiden myötä meri valloitti minut. Sindbadista on peräisin uhkaus, jota yhä käytän jos kotona syntyy kinaa: Lähden merille.

Ensimmäinen teos, joka aiheutti nk. humaus metrin halolla hartioihin -efektin oli Robin Hood. Hän otti rikkailta ja antoi köyhille. Se leimaa yhä yhteiskunnallista ihanteellisuuttani.

Ahneesti luin myös L.M. Montgomeryn Anna-kirjat. Urheilukentillä reuhannut toveripiiri ivasi, mutta myöhemmät ikävuodet osoittivat lukemisen kaukoviisaudeksi. Annan tuntemisesta on ollut jopa sylihyötyä.

Tiina-kirjat luin siten, että vieressä oli tyyny. Jos kaverit yllättäen putkahtivat paikalle, sujautin kirjan tyynyn alle.

Nuortenkirjat jäivät, tavallaan, välin. Huckleberry Finn sen aiheutti. Kirja on täynnä filosofiaa, teologiaa, politiikkaa. Sitä lukee vieläkin parasta toivoen ja pahinta peläten.

Hyppäsin siitä Pohjantähteen. Olin 12 lukiessani ensimmäisen osan ja kysyin äidiltä, että mikä on vitjamuna. Äiti siihen, että mitähän jos lukisit muut osat tuonnempana. Näin asianmukaisesti tapahtuikin. Kirjoista olin kai oppinut kiltteyttä..

Luettuani, yhä liian nuorena, venäläisiä klassikkoja ymmärsin, että olin aikaisemmin elänyt 1800-luvun jälkipuoliskon Venäjällä.

Voimakkaasti olen tuntenut olleeni Dostojevskin Idiootin ruhtinas Myškinin esikuva. Hän on ainoa oikea kirjallisuuden Kristus-hahmo, syntisten vastavoima, viattomuudessaan vahva mutta toiminnassaan avuton.

Kaunokirjallisuus vertautuu lopulta Jack Londonin Erämaa kutsu -teoksen Buck-koiraan. Se kuulee susien kutsun ja liittyy niihin. Minä makaan yhä yöt valveilla kuullakseni susien kutsun. Yhä kauempaa ja kauempaa ulvonta kuuluu.

Se on kuin elämä, joka kirjojen vuoksi jäi elämättä.

 

IMMU

0
immu
Kuopio

Oli pakinoitsija ja kirjallisuustoimittaja Savon Sanomissa 1975-2007

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu