Lukuretket

On kesässä huolensa. On itikoita. Säätila tempoilee pikaisemmin kuin Kerttu Kotakorpi ehtii ennustaa. On ruohikon- ja aidanleikkuuta.

Pakkomatkustelu piinaa. Lapset kihisevät takapenkillä kuin pärekopassa ravut.

Etelän lomalla mies ähkää kun puoliso hinkkaa tuolia tuleen Josén rikittäessä pikisilmillään.

Mökillä olo karauttaa posket aknelle. Kohta portilta helähtää: Me täällä, hei!

Turvallisia lomakohteita on yhä vähemmän. Silti matkustan kesälläkin ahkerasti.

Poikkesin taas A.P. Tšehovin kanssa Jaltalla. Tarkistimme ulkoiluttaako Anna Sergejevna yhä sylikoiraansa rantakadulla. Yhtä mieltä olimme, että Annaa kohdannut lomarakkaus ei ollut keneltäkään pois.

Koska suuri aika vaatii suuria ihmisiä, käväisin J. Hašekin kera Prahassa oluella Pikarissa kello kuusi. Ahneesti kuuntelin erään Švejkin päivitystä Budojevicistä.

Matka Roomaan luontui A, Moravian kanssa. Villa Balestran puistossa istui yhä Jeanne runokirja tuoksuvassa sylissään. Janosin kuulla hänen sanovan: ”Voisi hyvin kuvitella, että Apollinairen runot ovat sinun kirjoittamiasi. Silmäsi loistavat niin kummasti kun lausut niitä.”

Metsänhoito on luovaa askaretta.  J. Giono houkutteli taas Provenceen tapaamaan lammaspaimenta, joka istutti puita. Maailmansodat raivosivat, tulivat ja menivät. Hän eli syrjässä ja istutti tuhansia ja taas tuhansia puita, synnytti ikimetsiä, joita luultiin luonnonpuistoiksi.

Volgan mutkaan matkasin J. Peltosen seurassa. Siellä odotti ruhtinaan tytär Marfusa kuivia niittykukkia vuoteessaan. Hänelle lausuimme: ”Rastaan nokkima omena / putosi puutarhapolulle. / Se vieri kunnes pysähtyi / sinun juurellesi.”

Kesämatka kohti maailman sydäntä tauottuu kohta Eino Leinon päivänä Tampereella. Leino julkaisi 1905 runokirjan Talvi-yö. Sata vuotta myöhemmin, Leinon päivänä 6.7.2005 vihittiin olkaveljeni Juice Leskinen Sarinsa kanssa. Häälahjani heille oli tuon kirjan ensipainos, yksi aarteistani. Siinä julkaistiin Nocturne ensi kerran.

Siis Jussin muistolle, ystävyydelle kotikatajani alta: …tuoksut vanamon ja varjot veen, / niistä sydämeni laulun teen.”

Että mikäkö on lukuretkissä parasta? Sohvassa on pään alla oma tyyny ja käytössä kotivessan edut.

IMMU