Vajaakieliset

Kielestä on ryhdytty taas kinaamaan. Sopii muistaa, että äidinkieli on isänmaan kauppiaille pelkkä kaupan este.

Yliopistoihin on vaadittu pelkkää englanninkielistä opetusta. Onhan siinä järkeäkin: suomalaiset myyvät yrityksensä ulkomaalaisille ja osaavat saisivat näin kotimaasta töitä.

Niinkutotakokoaika-kieli on jäänyt pysyväksi julkisuushakuisille tv-toimittajien ikisuosikeille EK:n uskomattoman laajalle johtajakaartille, pankkien pääekonomisteille, konsulteille, Ulkopoliittisen insituutin tutkijoille. He ovat simultaaniaivoisia, jotka puhuvat ja lumeajattelevat yhtaikaa ja tilkitsevät tietoaukot niinkuttamalla.

Teititellessä yhtä henkilöä käyttävät toimittajat – ja jopa älylliset ihmiset – muotoa ”te olette sanoneet”. Ylellä sen käyttö on yleisintä.

Finnengelska taas monista maistuu niin hyvälle, että se on viedä kielen mennessään.

Kielemme on toki  rikas ja paljon on harhauttamismielessä viljeltyjä ilmaisuja. Ei vain asunto- ja autokaupassa vaan politiikassa ja elinkeinoelämässä.

Otan esimerkkejä:

Yhteiskuntasopimus = keskiluokka, syrjäytetyt ja eläkeläiset maksavat ”säästöt”.

Markkinahenkinen = tuotteistaa kaiken, lapsen hymystä äidin kuolemaan.

Huumorimies = mikä on hauska kertoa mutta ikävä kuunnella? Humalaisen jutut.

Innovaatioyliopisto = rehti tiedemies pakotetaan tutkimaan kauppiaan vaistolla.

Nollatyösopimus = työntekijä hinnoitellaan kuin huutolaisaikaan.

Konsensusyhteiskunta = tyhmiin kyllästynyt viisas tympääntyy ja antaa periksi.

Demokratia = hallitus mittauttaa luottamuksensa EK:lla.

Isänmaallisuus = lurjuksen viimeinen pakopaikka.

Tahtotila = omanvoitonpyynti yhdistettynä pöhöegoiseen tahdonvoimaan.

Reaalipoliitikko = ostettavissa mihin tarkoitukseen tahansa.

Yhä jaksaa silti toivoa, että sanoja käytettäisiin muuhun kuin nykyiseen tarkoitukseen. Siis turmelemaan sielun, tekemään naurunalaiseksi oikeudenmukaisuuden ja hävittämään todellisuudentajun.

Mutta ilmaisun hämäryys on oiva poliitikkojen ja talousmahtajien ase – se luo glooriaa.

IMMU