Taiteenvarrastaja

Kulttuuri – tuo hetkien suuri syventäjä, mylvitään mahtipontisesti. Useita syväntöjä olenkin kokenut.

Kun luin A.P. Tšehovin novellit ja Dostojevskin Idiootin niin päätin, etten ikinä tärvele omaa, läheisteni ja mahdollisten lukijoiden elämää luovuusharhoilla.

Vavahdin tajutessani, että Wagneria voi kuunnella ilman Hitleriä, Bachia ilman Jumalaa ja Sibeliusta ilman nationalistista paatosta.

Kulttuuriin pätee mansikkahillosääntö: mitä laajemmalle sitä levitetään, sitä ohuemmalti sitä on.

Siksi vieraannuin himphampun pyhittämisestä kulttuuriksi. Huonosti piirretyt sarjakuvat ovat kaunokirjallisuutta, installaatiot kuvataidetta, iskelmäjollotukset rock-”lyriikkaa”. Elokuva ja teatteri ovat demokraattisimmat lajit: kuka tahansa saa niihin verorahaa.

Itseruoskinnalta välttyy kun ei erehdy suolistokaasupäästöihin kesäteattereissa, viulunkitkukseen pelimannipäivillä eikä avaa kotimaista teurastusdekkaria.

Tuota tuumasin askeltaessa Valkeisenlammen viertä kohti kirjastoa. Kohta rinnalle rähvelsi Ojarumpu, olkaveljeni. Otin aloitteen:

– Mikä on huikein kulttuurielämykseksi?

– Äiti pakotti pianonsoittoon. Lopulta kysyin musiikinopettajanaapurin mielipidettä taipumuksistani. Rouva äsähti hankkineensa metsurin kuulosuojaimet. Kehotin häntä kertomaan sen äidille. Näin vapauduin Huck Finnin luovaan seuraan.

Mainittakoon että Ojarummusta kehittyi aikuisiällä taidokas pianisti.

– Mitenkä ulkoliikuntakulttuurisi?

– Mieluusti matkaan Pariisiin Sartren lempikahvilan Cafe de Floren terassille pelaamaan dominoa.

Suvainnette korostaa, että Ojarumpu on futistaituri, joka hallitsee riplailun ennen laukaisemista – myös eräässä parisuhdeliikuntalajissa.

Kuvataiteissa tiesin Ojarummun kumartavan Rafaelin sarkografin ääressä Roomassa.

Kirjaston ala-aulassa oli, no, toritaidenäyttely. Ojarumpu juuttui tuijottamaan tekelettä, jossa oli punainen mummonmökki välkeän veden rannalla. Taiteilija itse uteli, sinutellen:

– Haluatko ostaa taulun?

– En, mutta haluaisin tietää missä päin vietätte kesänne? syvensi Ojarumpu kulttuurihetkeä, teititellen.

Loittonin, hissukseen, syventymään kirjastovirk..no, klassikkokirjojen tuoksuun.

IMMU

 

0
immu
Kuopio

Oli pakinoitsija ja kirjallisuustoimittaja Savon Sanomissa 1975-2007

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu