Raivovammaiset

Istuin eilen espressolla. Viereispöydässä oli äiti ja noin kymmenvuotias poika. Avioerotapaus, ilmiselvästi. Äiti kysyi että mitä näit kun olit isäsi kanssa sunnuntaiajelulla. Poika tähän:

– Viisi idioottia, kolme homoa ja pari pässiä.

Maailma on täynnä kiukkuisia ihmisiä.

On kuitenkin todistettu, että on vaarallista menettää malttinsa. Toisaalta sanotaan, että raivon tukahduttaminen on yhtä vaarallista kuin raivostuminen

Raivostuttavia väitteitä. Eikö vaikka?

Paljon on syntymäyrmyjä, joilla on niin terävä pirusta erittyneellä talilla voideltu kieli, että he ajavat sillä aamuisin partansa.

Moni joutuu raivon valtaan tarttuessaan rattiin. Kun keski-ikäiset äijät toteuttavat unelmansa – osatavat ylisuuren maasturin, on suojatie suojaton silloin.

Nuorehkot naiset raivoavat ratissa. Jos ajaa rajoitusten ja sääntöjen mukaan, niin kohta nylkyttää blondi takapuskuriin. Keskisormi – tuo eleitten esperanto – on heidän kielensä.

Joskus tuntuu, että ihmiset kärhämöivät pikkuasioista koska suuria ei ole. Tuuli työntää syksyn lehdet naapurista omalle tontille. Krapulassa linnut alkavat kello 5 aamulla kokoonsa nähden kohtuuttoman sirkutuksen. Lehdenjakaja on vartin myöhässä. Naapuri kusettaa koiransa juuri sinun porttisi pieleen.

Hiipuvan potenssin moni mies korvaa käräjöimällä nuorison kanssa.

On runsaasti väkeä, joka ei osaa iloita toisen menestyksestä mutta tyydytys epäonnistumisesta on toki aitoa. Semmoisella sinkoilee suusta sappinesteeseen kastettuja nuolenpäitä.

Toki sotakirveet välillä, jopa aviossakin, haudataan, mutta hautapaikan painavat osapuolet visusti mieleensä.

Koska vietän niukkaliekkistä elämää, raivonpurkauksista on helppo välttyä.

Liian kiinteitä ihmissuhteita olen välttänyt. Kaihdan jonoja, urheiluhulluja (paitsi jalkapallon), keskivertoa kulttuuriväkeä, hengennostatustilaisuuksia.

Vihannut en ole juurikaan ketään. Viha on niin vahva tunne, että se vaatii arvokkaan kohteen.

Minulle heristele nyrkkiään vastikään skini, kauluksessani olevan rauhanmerkin vuoksi:

– Sinä saatanan isänmaanpetturi!

Hallitsin tilanteen mestarillisesti:

– Emme tietääkseni ole tehneet sinunkauppoja.

Yhä olen sitä mieltä, että on tositaito olla sopivasti vihainen oikeasta asiasta, oikealle ihmiselle, oikeaan aikaan.

IMMU

 

immu
Kuopio

Oli pakinoitsija ja kirjallisuustoimittaja Savon Sanomissa 1975-2007

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu