Auschwitz -tarinamme mahdollinen loppu

 

Unkarilainen nobelisti Imre Kertész (1929-2016) on kuollut. Hänen teoksensa Kohtalottomuus jäi ikilukemistoihini.

Romaani alkaa pojan isän joutumisella työleirille. Heille uskotellaan,ja he uskovat, että heidät viedään Saksaan palkkatyöhön.

Vielä Auschwitziin saapuessaan poika uskoo, että siitä alkaa parempi elämä sodan keskellä.

Keskitysleirien mahdollisuus on yhä sisäänrakennettu koko länsimaiseen kulttuuriimme. Auschwitz edustaa vain äärimmillään niitä ”hyveitä”, joihin meidät on kasvatettu: kuri, tottelevaisuus, velvollisuudentunto sekä työnteon ja tehokkuuden ihannointi.

Kaiken pahan juuri löytyy kulttuurimme autoritaarisista piirteistä. Niitä korostaa myös autoritaarinen yksijumalainen uskontomme.

Tämä juonne sävyttää romaania Kohtalottomuus.

Kun Kertész kertoo Auschwitzista, hän ei ajattele niinkään menneisyyttä vaan tulevaisuutta. Nobel-perustelussa sanottiin, että hän puolustaa yksilön hauraita kokemuksia barbaarista mielivaltaa vastaan.

Imre Kertész kuului niihin, jotka Unkarissa vaiettiin. Merkitys ja merkittävyys piti hakea Saksan kautta.

Kertész joutui 15-vuotiaana keskitysleirille ja vapautui 1945. Hän työskenteli sittemmin lehtimiehenä mutta erotettiin 1951 poliittisten ristiriitojen vuoksi ja hän ryhtyi vapaaksi kirjoittajaksi ja kääntäjäksi.

Kertész kertoo pojan kokemukset Auschwitzissa, Buchenwaldissa ja Zeitzissa päiväkirjanomaisesti, alituisesta nälästä lähtien tai kuinka pojat luulivat ihan oikeasti savupiippujen hajun perusteella pääsevänsä töihin nahkatehtaaseen.

Kirjassa ei esitellä henkeäsalpaavia kauheuksia ja kärsimyksiä. Nykyväki, karmeaa sanoakin, ohittaa semmoisen elokuvista opittuna arkena.

Näkökulma luo vaikuttavan kuvan kuinka ihminen on oman etunsa panttivanki. Kertész antaakin ymmärtää, ettei Auschwitz ole selittämätön poikkeus vaan ehta paljastus maailmamme todellisesta olemuksesta.

Siksi tämä kirja on parempi näköala ihmisyyden puutteisiin, sen tuhoamiseen, kuin useimmat kauheuksien vyörytyskuvaukset. Se ei ole juutalaisten kertomus vaan Kertészin itsensä mukaan ”meidän tarinamme mahdollinen ja peruuttamaton huono loppu.”

Haluammeko itse kukin hillitä henkilökohtaisen, sisäänrakennetun Hitlerin?

IMMU

0
immu
Kuopio

Oli pakinoitsija ja kirjallisuustoimittaja Savon Sanomissa 1975-2007

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu