Runojuoni

Sanomalehdissä ei enää kerrota, mitä ihmisten oikeasti pitäisi tietää vaan niissä kerrotaan mitä ihmiset haluavat tietää. Lehteen kirjoittaminen on maailman toiseksi vanhin ammatti. Yhä enemmän se muistuttaa sitä vanhinta. No, runolle tästä:

Runoudessa on osattu aina eritellä mitä maailmassa tapahtuu:

Lars Hulden tunsi jo kauan sitten millainen on Juudas meidän aikanamme. Siis verosuunnittelija, optiohai, veroparasiitti:

”Hän ei ollut mistään kylästä. / Hän ei voinut olla kotoisin mistään, / hänellä ei ollut paluuta minnekään, / ei mitään uskollisuutta vaalittavanaan. / Hänen suuntansa oli eteenpäin. / Hän suuteli maailmaansa rakkaudetta.”

Juudaksen tien tasoittajat, nukkepää-, politiikan- ja taloustoimittajat, jotka kuvittelevat olevansa päätöksiin vihittyjä, eivätkä käsitä kuinka isot pojat nauravat heille, tunsi taas Lauri Viita:

”Vois koirana vaakunakilpeä kantaa / ja viisaan mainetta niittää. / Jos taitaisi sievästi tassua antaa / ja hännän huiskeella kiittää.”

Suojaa ihmiset hakevat, sen tiesi jo Harry Martinson:

”On suojaa melkein kaikkeen mitä on / on suojaa tulelta ja kylmyydeltä, / on koilta, ruosteelta ja miltä vain / vaan ei, ei suojaa ole ihmiseltä.”

Jesaja, tai siis molemmat heistä, jotka kirjoittivat Jesajan kirjaa, opastivat, että halpaan ei pidä mennä:

”Siis kuulemalla kuulkaa, älkää ymmärtäkö / näkemällä nähkää, älkää käsittäkö.”

Työttömiksi ja varhaiseläkkeelle paiskataan työnantajalleen älyllisesti uskollisia, jotka eivät suostu olemaan sokeasti uskollisia. Anna Ahmatova näki sen näin:

”En etsinyt hyötyä, / en odottanut mainetta, / elin kolmekymmentä vuotta / tuhon siipien suojassa.”

Runoutta lukiessa on joskus valmis uskomaan sielunvaellukseen, kun löytää itsensä Laotsen tekstistä. Vai onko se vain kehotus kalustaa alati lukemalla päätään, kestääkseen lajitoverien röyhkeyttä, piittaamattomuutta ja ahneutta:

”Juhlallinen kuin vierailulla; / myöten antava kuin jää joka, joka alkaa sulaa; / yksinkertainen hän oli kuin veistämätön puu; laaja kuin laakso; / samea kuin mutainen joki.”

Hoivaksi matkalle: ahne on avarakatseinen – hänelle kelpaa kaikki.

IMMU

 

0
immu
Kuopio

Oli pakinoitsija ja kirjallisuustoimittaja Savon Sanomissa 1975-2007

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu