Hana-arkku

 

Käveleminen on elämän toiseksi paras nautinto. Parasta nautintoa emme käsittele, koska sen törkyosastoa ovat mediat tulvillaan.

Kävellessä voi tislata loppukesän hellehiestä elämän eliksiiriä. Edellä ehkä askeltaa neito, josta tulee mieleen, että ihmisen ilmiasusta voi päätellä hänen kotipaikkansa. Kotkako ylvään neidon tekopaikka? Ehei, vaan Lannevesi. Takuulla.

Iltojen tummetessa synnilliset ajatuksen viriävät. Toisaalta vähäinenkin valo lisää paljastumisalttiutta, mutta jännitystä taas lisää kiinni jäämisen vaara. Niin ilokatse yltää kaukaisuuteen.

Tuota tuumasin, valoisasti, askeltaessani Valkeisenlammen viertä. Mutta jo rinnalle rähvelsi Ojarumpu, olkaveljeni. Aistin alakulon ja aloitin korkeakulttuurisesti:

– Tuumasin kenet maailmankirjallisuuden hahmoista haluaisin tavata.

– Kenet seitsemästä pienestä kääpiöstä valitsit? kuittasi Ojarumpu.

Ohitin mauttomuuden. Lukija tietää, että korkeinta sivistystä on ohittaa moukkamaisuus sitä huomaamatta. Kutistin piiriä:

– Mitenkä askellat ulkona tähän aikaan iltapäivästä? Sinun kai piti korjata vesihana?

– Se jäi vähän kesken kun pistäydyin aamukal…no, asioilla. Kun palasin oli puolisoni, epäluuloinen kavereistani kun on, mustannut kädentaitoni.

– Kädentaitosihan ovat kulmakunnan kuulut. Kun putosit räyst…

– Älä revi rupia, Ojarumpu liki äsähti.

– Kuinka puoliso kädentaitosi raadollisesti mustasi? kysäisinkin sovittelevasti.

– Kun palasin askareisiin, niin hän oli hälyttänyt paikalle putkimiehen. Ehdin porstuassa kuulla, kun se viemärisyöpäläinen sanoi, että hana on nyt kunnossa. Kysyi sitten, että onko jotain muuta mitä miehenne on korjannut. Hän voi saman tien laittaa nekin kuntoon. Ja puoliso, jolle olen vannonut ikirakkautta, kosti havaittuaan minut ovensuussa ja näytti tyypille vessan ja saunan ja pesuhuoneen ja ja ja…

Jätin Ojarummun tähyämään Puijon rinteeseen. Taisin alussa mainita ilokatseesta, joka yltää kaukaisuuteen. Ehei, ei se sinne yllä. Ilossaankin ihmisellä on lyhyt tähtäys. Surevalla on toisin. Hänellä on valovuosien mittainen katse.

 

IMMU

 

0
immu
Kuopio

Oli pakinoitsija ja kirjallisuustoimittaja Savon Sanomissa 1975-2007

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu