Vierasta vikaa

Vierasta vikaa

 

Identiteettivarkauksia, toisen nimissä esiintymisiä, on Suomessakin kirjattu tuhansia.

En ole ikinä esiintynyt toisten nimissä. Tasonsa on tiedettävä. Minua on kyllä luultu toiseksi kuin olen:

Kesäisin luullaan ulkomaalaiseksi koska pukeudun siististi enkä esiinny riemukkaasti tekstitetyissä t-paidoissa enkä eritteiden etsaamissa beeseissä shorteissa.

Eliitytikaupassa muuan kosmeettisesti kolmekymppiseksi naamioitunut nainen kysyi, että olenko myyjä.

Minä siihen, että osaan myydä vain itseäni – jos hinnoista sovitaan.

Nainen loittoni ja kohta tuli punttisalia ahkerasti hyödyntävä mies ja tuijotti häijysti.

Osuuskaupassa äsähti ilmiselvä kauppakamarinulikka: Näytä punaisia housuja koko 50 C.

Minä siihen sävyisästi, että emme tietääkseni ole tehneet sinunkauppoja.

Papiksi, mustan vaatetukseni ja kiltin katseen vuoksi, luullaan alati.

Askeltaessani Valkeisenlammen viertä kohti Alavan kirkkoa vyörähti eteeni surusilmäinen, somasti pullea mummo.

– Outtako työ pappi? Minua painaa suru.

Tuumasin tovin, että kilautanko ystävälleni tuomiorovasti emeritus Järveläis-Matille, mutta päätin, että ei ole keneltäkään pois, jos lohdutan sakraalisesti mummoa, joka valitti:

– Eemeli kuoli ja nyt poika myy kiinteistöä ja usuttaa minua palvelutaloon.

Kuuntelin herkin korvin ja silmin, korostin sovitteluratkaisua, myönsin mummon olevan ketterässä vedossa talon pitoon, varovasti moitin nuoren väen ikärasismia.

Hyvillä mielin loittoni mummo ja sanoi tulevansa saarnan kuuloon.

Vatikaanissa minua luultiin puolalaiseksi pyhiinvaeltajaksi. Mutta vaimolta ja tyttäreltä Timjamilta udeltiin, että mistä päin Ruotsia olette.

Näinkin on käynyt: Lontoossa norjalaisporukka luuli henkilöäni, pukeutumiseni vuoksi kai, englantiseksi lordiksi kysyessään: Sir, where is Oxford Street?

Mitä siitä jos luullaan toiseksi kuin on.

Ottaisin tosin käyttöön pirusta erittyneellä talilla sivellyn kieleni, jos luultaisiin EK:n johtajaksi, konsultiksi, pääekonomistiksi tai hallitussammattilaiseksi.

Tylyyn ihmissukuun olen tosin niin pettynyt, että seuraavassa elämässä toivon olevan yrttejä popsineella kilillä ja kuohukermalla ruokittu vanhanpiian pulskea kissa.

 

IMMU

 

 

 

 

0
immu
Kuopio

Oli pakinoitsija ja kirjallisuustoimittaja Savon Sanomissa 1975-2007

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu