Vaalitykki

Pettymys raastaa jälleen. Yksikään puolue ei ruinannut minua valtuustoehdokkaaksi. Odotin niin ahneesti pääseväni panemaan Kuopion asiat kuntoon.

No toisaalta, politikointi on maailman toiseksi vanhin ammatti. Yhä enemmän se muistuttaa sitä vanhinta.

Julkistan silti ohjelman, jota olisin toteuttanut:

Äidinkieltä on kunnioitettava. Valtuuston niinku- ja tota-suoltajat pannaan tukiopetukseen.

Ammattilaisurheilua ei tueta veroeuroilla. Rakentakoot itse katsomonsa, mäkensä, kaukalonsa. Futisareenan aluetta ei anneta vilunkirahastettavaksi ja veronmaksajille lopulta maksatettavaksi.

Ylivöyreä rakentaminen pannaan kuriin. Onko siinä laitaa kun siinä missä kansa näkee puiston, näkevät tekninen virasto ja sen suosikkigrynderit hukattua tonttimaata?

Veroja haukkuvien veroja nostetaan. He ovat semmoisia säästöjä kannattavia, jotka kirjoittavat nimimerkillä yleisönosastoon jos kotikatua ei olekaan aamulla aurattu.

Taiteita suositaan mutta ei amatöörien atonaalista räikettä, ei toritaidetta, höpöhöpöfestivaaleja eikä keskivertoja apurahakirjureita.

Tietokone, kännykkä tai uusmedia eivät saa korvata inhimillistä ajattelua. Hätäinen digiloikka voikin olla syrjähyppy tuntemattomaan. Koulukirjastot pannaan kuntoon.

Byrokratiaa ja päällekkäistä kirjoituspöytäväkeä karsitaan. Jo P. Haanpää sanoi:

Tässä pienessä maassa kasvatettiin kaikkialle suunnaton virkakunta ja johtorasitus kuten jättiläismäinen vesipää.

Joutavan roinankerääjät ja muut kiiltävän perässä kirmaavat pantaisiin itsehillintäkoulutukseen.

Työntekijöitä ei saa rääkätä ja aliarvioida konsulteilla, jotka rahastavat suoltamalla alkeispsykologista sontaa.(vrt. Risc-analyysi). Heistä käskisin päästä eroon, eikä tarpeellisista työntekijöistä.

Vaalien alla puhutaan toivosta. Jo Francis Bacon kirkasti: Toivo on hyvä aamiainen mutta kehno illallinen.

Viimeiseen asti vältetään Sipilä-efektiä. Nythän ei enää puhuta kyvystä ajatella toisin vaan kyvyttömyydestä ajatella samoin.

Mutta yhä voi olla varma, että maailman tuho ei synny vastakkainasettelusta vaan siitä, että kaikesta ajattelusta halutaan tehdä samansuuntaista.

Erehtyminen on politiikassa inhimillistä mutta suureen huijaukseen tarvitaan vaikeneva kilpailukykysopimus.

 

IMMU

 

 

 

0
immu
Kuopio

Oli pakinoitsija ja kirjallisuustoimittaja Savon Sanomissa 1975-2007

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu