Syntymähäivät

Syntymähäivät

 

Nuorena miehenä päätin ryhtyä rakkausrunoilijaksi. Sitten tuli terve itsekritiikki väliin. Kun kokoelma olisi valmis, mitä tekisin vuoden loput 364 päivää?

Koska kohta on taas yksi ikäännyttävä syntymäpäivä edessä – alakulon syttyä – peruutan nuoruushaaveisiin

Julkistan ihan pirullista luonnettani otteita pitkästä parisuhteesta kertovasta lyyrisestä elämästä, suuren suurine iloineen ja tuskin havaittavissa olevine pettymyksineen.

Hoksaatte takuulla kateellisina, ettei kaikille ole käynyt parisuhteessa kuten julkkiksille, joille sattuman kaupasta sukeutuu ensin kahden kauppa ja lopulta huutokauppa.

Monilla rakkaus syttyy valon nopeudella ja sammuu äänen volyymilla.

Mottona olkoon ajatelma, että mikäli parisuhde kestää viikonkin rikkumattoman hiljaisuuden, on edessä pitkiä vuosia.

Vai sopisiko sittenkin Anna Ahmatova:

…poissaolo on parasta unohduslääkettä / …mutta parhaiten unohtaa ainiaaksi kun näkee / päivittäin.

 

HAAVE

Parisuhteen ikuista sököä:

perskortti yhä pihistämättä.

 

SAPPI

Toran keskellä:

olisiko ostettu rakkaus sittenkin tullut halvemmaksi?

 

ONNIOSUUSKUNTA

Onnettomasta rakkaussuhteesta pääsee eroon

parin viikon surutyöllä.

Tästä onnellisesta on riesaa loppuelämäksi.

 

JÄLKIHOITO

Huiluna soiva hetki,

hauras kuin perhosensiiven kosketus,

kun krapula vaihtui uudeksi humalaksi,

laimensi lasin kyynelillä.

 

TUOKSUAIKA

Seitsemänkin liivimannekiinin keskeltä

erottaisin vasemman kainalokuoppasi tuoksun.

 

OIKEA RUNO (9.12.)

Elämän syksyn tullessa

ainoa todellinen runo:

Tuntea läheiseksi, ystäväksi

toinen ihminen,

sanoitta.

(Mika Waltari)

 

IMMU

0
immu
Kuopio

Oli pakinoitsija ja kirjallisuustoimittaja Savon Sanomissa 1975-2007

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu